Naisten palkkapäivä kerran vuodessa? Palkkatasa-arvo Suomessa

Tämä on totta Suomessa: Korkeakoulutetuista suurin osa on naisia, he käyttävät enemmän perhevapaita ja työelämän eriytyminen näkyy naisvaltaisten alojen matalampana palkkatasona.

Naisen euron on perinteisesti väitetty olevan noin 80 senttiä miehen eurosta. Freelancer-työtä tekevien naisten euro on vain 64 senttiä. Palkkatasa-arvo, tai sen puute, käy ilmi laskutuspalveluja tarjoavan yrityksen laskutustietojen tutkimuksessa.

Palkkatasa-arvo Suomessa

Osa-aikatyön tekeminen on Suomessa vähäistä eräitä aloja lukuun ottamatta. Tuettu osa-aikatyö ja joustava työaika on Väestöliiton tuoreiden perhebarometritutkimusten mukaan eniten toivottuja tapoja edistää perheen ja työn yhteensovittamista. Monissa Euroopan maissa, kuten Ruotsissa, osa-aikatyö on yleisempää. Haluan uskoa, että osa-aikatyön mahdollisuus eri elämäntilanteissa ja palkkatasa-arvo helpottaisivat erityisesti naisten työn ja perheen yhteensovittamista, joka on keskeinen kysymys Suomessa naisten ja miesten tasa-arvolle.

Epätyypilliset työsuhteet ja työnteon muodot ovat muuttuneet yleisemmiksi. Palkkauksen tasa-arvolla on yhteyksiä yksilöiden ja perheiden työelämävalintoihin. Esimerkkeinä on naisten ja miesten pitämät perhevapaat ja niiden kesto tai palkan riittävyys valittaessa lyhennettyä työaikaa.

Palkkaero naisten ja miesten kesken valtion viroissa on 13,6 prosenttia, syinä työntekijöiden sijoittuminen eri toimialoille ja eri vaativuustason tehtäviin. Naisjärjestöjen keskusliitto nosti äskettäin esille tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkisen viestin siitä, että syrjintä on lisääntynyt perhevapailta palaajille. Tulijoita on vuosittain 60 000, joista vain 4 prosenttia miehiä. Kun näin iso määrä työntekijöitä päättää vuosittain perhevapaan, on hämmästyttävää, että työpaikkamme ovat valmistautuneet niin huonosti palaajien vastaanottamiseen.

Mitä sitten tulisi naisten palkkapäivän kunniaksi tehdä? Palkkatasa-arvoa voidaan toteuttaa yksittäisten työntekijöiden osalta työpaikoilla sekä laajemmin työmarkkinaneuvotteluissa ja työehtosopimuksissa. Haluaisin kuitenkin, että perheen ja työn yhteensovittamisen ja hyvien käytäntöjen edistäminen kirjattaisiin myös tulevan hallitusohjelmaan.

Suomessa olisi jo korkea aika edistää paremmin naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventumista, perheen ja työn yhteensovittamisen tukemista ja työntekijöiden tasapuolista kohtelua työpaikoilla. Olisiko jaetun työn käytäntöjä hyödynnettävissä paremmin?

Politiikalla voidaan lisätä miesten osuutta perhevapaissa ja tukea näin joustavampia työn ja perheen sovittamisen malleja. Suomen luottoluokitus laski ja olemme keskellä taloudellisia leikkauksia, jaettu työ tukisi osaltaan myös työllisyyttä ja työmarkkina-asemien säilymistä, tasapainottaisi perheen ja työn yhteensovitusta sekä vahvistaisi työhyvinvointia.

 Marianne Heikkilä, Marttaliitto, toiminnanjohtaja ja päätoimittaja

Ajankohtaista

2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue
2.2.2023

Jyty: Palkkatasa-arvoa on edistettävä työehtosopimuksilla

Lue
2.2.2023

STTK kannattaa samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin suosituksia

Lue
1.2.2023

SuPer: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa, onko lääkehoidon toteutus turvallista?

Lue
1.2.2023

RIA ja RKL vaativat nopeaa reagointia uhkaavaan taantumaan

Lue
1.2.2023

Nolottaako kertoa, että särkee päätä?

Lue
31.1.2023

SAK, Akava ja STTK: Palveluita ja toimeentuloturvaa on kehitettävä kokonaisuutena

Lue
31.1.2023

Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Lue