Tasa-arvoisempi työelämä vaatii asennemuutosta

Työelämän segregaatiota täytyy pyrkiä vähentämään. Laki naisten ja miesten tasa-arvosta velvoittaa viranomaisia ja työnantajia edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä. Tasa-arvolain mukaan työnantajan on mahdollisuuksien mukaan toimittava niin, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi naisia ja miehiä. Naisille ja miehille tulee taata yhtäpitävät mahdollisuudet edetä urallaan ja helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Nais- ja miesvaltaisten alojen jyrkkien rajojen purku olisi tietysti hyvä asia. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon puolella ja sivistystoimessa on miesten heikko alalle hakeutuminen ongelmallista jo ihan potilaiden tai oppilaiden näkökulmasta.

Segregaation vähentämiseen pystytään parhaiten koulujen opinto-ohjausta parantamalla, jotta naisia ohjautuisi enemmän miesvaltaisille aloille opiskelemaan, myös asennemuutos on olennaista. Asennemuutoksesta hyvä esimerkki on nyt syksyllä alkanut työ- ja elinkeinoministeriön ’Valitse ala päällä, älä alapäällä’- kampanja.

Segregaatioon puuttumalla avaamme stereotypioita perinteisistä naisten ja miesten ammateista. Olennaista on, että ammatti, johon kouluttaudutaan, valitaan oman mielenkiinnon ja vahvuuksien, ei sukupuolen perusteella.

Naisten suuri osuus korkeakoulutetuista näkyy palkka tasa-arvossa huonosti, sillä naisvaltaisilla aloilla on lyhytaikaisempia työsuhteita. Osa-aikatyön käyttö laskee ansiotasoa ja vaikuttaa palkkakehitykseen ja lopulta myös saatavaan eläkkeeseen. Perusteettomien pätkätöiden karsiminen on siis tehokasta tasa-arvopolitiikkaa.

Miehille tulisi tarjota nykyistä parempi mahdollisuus pitää perhevapaata. Usein on niin, että perheet valitsevat perhevapaalle jäävän sen perusteella kumpi saa parempaa palkkaa, mikä usein tarkoittaa sitä, että mies on töissä eikä hänelle tule mahdollisuutta pitää perhevapaata. On käynyt kuitenkin ilmi, että raha ei aina ratkaise vaan myös asenteet vaikuttavat siihen kumi vanhemmista jää vanhempainvapaalle. Ruotsissa on lapsen kouluikään saakka jatkuva oikeus vanhempainvapaaseen, mikä takaa tasa-arvoiset ja lähes sukupuolineutraalit mahdollisuudet perheille itse sopia hoitovapaista heille parhaiten sopivalla tavalla. Ruotsissa isät pitävät suuren osan vanhempainvapaasta. Meillä isille on ”korvamerkitty” jaksot ovat nyt jopa välttämättömiä, jota isien edes lyhyt töistä kotiin jääminen normalisoituu.

Jos Ruotsi pystyy perhevapaiden selvästi tasaisempaan jakamiseen, pystyy siihen Suomikin. Siinä voittaisi koko perhe, etenkin isä itse.

Mikael Jungner, SDP:n kansanedustaja

Ajankohtaista

16.10.2024

Väitteitä ja vastaväitteitä vientivetoisen työmarkkinamallin työmarkkinavaikutuksista

Lue
15.10.2024

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain muuttaminen – HE luonnos

Lue
15.10.2024

STTK: Kansainvälinen vertailu on suomalaisen eläkejärjestelmän hyvä kirittäjä

Lue
11.10.2024

Valtioneuvoston asetus teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen

Lue
11.10.2024

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2024–2027

Lue
11.10.2024

Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) sijoitusstrategiatyöryhmän raportti

Lue
10.10.2024

Työhyvinvointimittarit osoittavat alaspäin

Lue
9.10.2024

Tehy: Attendon muutosneuvotteluiden takana hallituksen vastuuttomat päätökset ikäihmisten hoivasta – ”Emme hyväksy säästöjen hakemista iäkkäiden hoidosta ja hoitajien selkänahasta”

Lue