Tasa-arvoisempi työelämä vaatii asennemuutosta

Työelämän segregaatiota täytyy pyrkiä vähentämään. Laki naisten ja miesten tasa-arvosta velvoittaa viranomaisia ja työnantajia edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä. Tasa-arvolain mukaan työnantajan on mahdollisuuksien mukaan toimittava niin, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi naisia ja miehiä. Naisille ja miehille tulee taata yhtäpitävät mahdollisuudet edetä urallaan ja helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Nais- ja miesvaltaisten alojen jyrkkien rajojen purku olisi tietysti hyvä asia. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon puolella ja sivistystoimessa on miesten heikko alalle hakeutuminen ongelmallista jo ihan potilaiden tai oppilaiden näkökulmasta.

Segregaation vähentämiseen pystytään parhaiten koulujen opinto-ohjausta parantamalla, jotta naisia ohjautuisi enemmän miesvaltaisille aloille opiskelemaan, myös asennemuutos on olennaista. Asennemuutoksesta hyvä esimerkki on nyt syksyllä alkanut työ- ja elinkeinoministeriön ’Valitse ala päällä, älä alapäällä’- kampanja.

Segregaatioon puuttumalla avaamme stereotypioita perinteisistä naisten ja miesten ammateista. Olennaista on, että ammatti, johon kouluttaudutaan, valitaan oman mielenkiinnon ja vahvuuksien, ei sukupuolen perusteella.

Naisten suuri osuus korkeakoulutetuista näkyy palkka tasa-arvossa huonosti, sillä naisvaltaisilla aloilla on lyhytaikaisempia työsuhteita. Osa-aikatyön käyttö laskee ansiotasoa ja vaikuttaa palkkakehitykseen ja lopulta myös saatavaan eläkkeeseen. Perusteettomien pätkätöiden karsiminen on siis tehokasta tasa-arvopolitiikkaa.

Miehille tulisi tarjota nykyistä parempi mahdollisuus pitää perhevapaata. Usein on niin, että perheet valitsevat perhevapaalle jäävän sen perusteella kumpi saa parempaa palkkaa, mikä usein tarkoittaa sitä, että mies on töissä eikä hänelle tule mahdollisuutta pitää perhevapaata. On käynyt kuitenkin ilmi, että raha ei aina ratkaise vaan myös asenteet vaikuttavat siihen kumi vanhemmista jää vanhempainvapaalle. Ruotsissa on lapsen kouluikään saakka jatkuva oikeus vanhempainvapaaseen, mikä takaa tasa-arvoiset ja lähes sukupuolineutraalit mahdollisuudet perheille itse sopia hoitovapaista heille parhaiten sopivalla tavalla. Ruotsissa isät pitävät suuren osan vanhempainvapaasta. Meillä isille on ”korvamerkitty” jaksot ovat nyt jopa välttämättömiä, jota isien edes lyhyt töistä kotiin jääminen normalisoituu.

Jos Ruotsi pystyy perhevapaiden selvästi tasaisempaan jakamiseen, pystyy siihen Suomikin. Siinä voittaisi koko perhe, etenkin isä itse.

Mikael Jungner, SDP:n kansanedustaja

Ajankohtaista

2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue
2.2.2023

Jyty: Palkkatasa-arvoa on edistettävä työehtosopimuksilla

Lue
2.2.2023

STTK kannattaa samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin suosituksia

Lue
1.2.2023

SuPer: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa, onko lääkehoidon toteutus turvallista?

Lue
1.2.2023

RIA ja RKL vaativat nopeaa reagointia uhkaavaan taantumaan

Lue
1.2.2023

Nolottaako kertoa, että särkee päätä?

Lue
31.1.2023

SAK, Akava ja STTK: Palveluita ja toimeentuloturvaa on kehitettävä kokonaisuutena

Lue
31.1.2023

Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Lue