Näyttötutkinnot uusiksi ja pian

Maailma muuttuu nopeammin kuin ymmärrämme. Viimeksi tiistaina 7.10 Talouselämä uutisoi arviosta, jonka mukaan älykkäät koneet ja tietojärjestelmät voivat korvata joka kolmannen työpaikan kymmenen vuoden kuluessa.

Aiemmista työkaluistamme koneista on tulossa työkavereitamme, mikä edellyttää ihmisiltä aivan uudenlaista osaamista työn syrjässä pysymiseksi. Suomalainen koulutus ei pysy muutosten tasalla, ellemme uudista koulutuksen sisältöjä ja rakenteita.

Sivistyspoliittinen ministerivaliokunta pääsee jo tällä viikolla pohtimaan aikuiskoulutuksen hallinnollisen taakan keventämiseen tähtääviä esityksiä, sillä näyttötutkintojärjestelmän uudistamista valmistellut opetusministeriön työryhmä sai tänään väliraporttinsa valmiiksi.

Tutkintojärjestelmää pyörittävät 147 opetushallituksen yhteydessä toimivaa tutkintotoimikuntaa, joissa on jäseninä ja asiantuntijoina noin tuhat työntekijöiden, työnantajien, ammatinharjoittajien ja opetusalan edustajaa. Tämän kolmikannan vastuulla on järjestelmän laatu ja he myöntävät vuosittain tutkinnon noin 34 000 suorittajalle.

Toimikunnat tekevät tärkeää työtä, mutta työelämän tutkintojärjestelmä on valitettavasti byrokratisoitunut. Työelämän asiantuntijuus menee paperityöhön eikä aikaa riitä oman alan tutkintojen sisältöjen ja tutkintojen suorittamistapojen kehittämiseen. Tähän työryhmä esittää muutosta.

Työelämän tärkein tehtävä on ottaa vastaan ja arvioida tutkintosuorituksia. Tämä tapahtuu kolmikantaisesti ja arvioinnin roolia esitetään vahvistettavaksi. Tutkintotoimikunta myöntää todistukset arvioinnin perusteella ja päättää missä tutkintoja voidaan järjestää. Tarkoitus on yhdenmukaistaa hallinnolliset käytännöt eri aloilla ja samalla keventää niitä.

Tutkintotoimikuntien tueksi esitetään sihteeristöä, joka vapauttaisi työelämän edustajat paperin pyörittämisestä oman alan kysymysten käsittelemiseen. Samalla vahvistuu työelämän rooli tutkintosisältöjen uudistamisessa. Tutkintotoimikuntien määrä vähenee, kun tutkintoja uudistetaan työelämän tarpeiden muuttuessa.

Aikuisten ja nuorten ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on jo leikattu kovalla kädellä. Nyt rakenteet on sopeutettava supistuvaan rahoitukseen. Yhteiskunnassa tarvitaan tietoisia päätöksiä, jotta ihmisillä on pääsy koulutukseen ja työnantajat löytävät osaajia maan eri puolilla.

Näyttötutkinnot luotiin laman keskellä vuonna 1994. Tällä hetkellä näyttötutkintona voi suorittaa 52 perustutkintoa ja niiden 120 suuntautumisvaihtoehtoa, 192 ammattitutkintoa ja 130 erikoisammattitutkintoa.

Näyttötutkinnot kattavat monipuolisesti eri ammattialoja palvellen myös koulutettujen toimihenkilöiden tarpeita. Järjestelmän vahvuuksiin kuuluu, että moni erikoisammattitutkinto on suunnattu amk- tai opistotutkinnon suorittaneille.

Näyttötutkinnot ovat osa ammatillista koulutusta, mutta ne kuuluvat myös aikuiskoulutuksen kokonaisuuteen, minkä suurimpia puutteita on korkeakoulujen vähäinen rooli tutkinnon jälkeisessä täydennyskoulutuksessa.

Ajankohtaista

23.9.2021

Ammattiliitto Pro: Vähennykset vaarantavat Tampereen yliopiston toiminnan

Lue
23.9.2021

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK: Sosiaaliturvaa uudistettava kestävällä tavalla

Lue
22.9.2021

SuPerin Paavola: Työnantaja tarvitsee työntekijöitä hoitajapulassa, mutta ei ole valmis maksamaan siitä

Lue
21.9.2021

SuPerin Paavola: Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden on varattava riittävät määrärahat sote-palveluihin – alibudjetointi ongelmana

Lue
17.9.2021

STTK: Suomen hyvin toimivan eläkejärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen välttämätöntä

Lue
17.9.2021

Q&A: Uusi perhevapaamalli

Lue
16.9.2021

STTK: Työ- ja elinkeinoministeriön raportti antaa pohjan kehittää työehtosopimusten rajariitoihin liittyvää lainsäädäntöä

Lue
15.9.2021

Von der Leyen uudistaisi taloussääntöjä ja haluaa tiukan kurin demokratiaa rikkoville jäsenmaille

Lue