Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Kirjoittaja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili
Antti Palola STTK

Hyvät edustajiston jäsenet. 

Miten monta kertaa olen tässä roolissa ja tältä paikalta todennut, että Suomi on maa, joka ei pärjää ilman osaavia ihmisiä. Osaaminen ja koulutus on kaiken perusta. Oli kyseessä globalisaation luomat kansainvälistymispaineet ja kilpailukyvystämme huolehtiminen, teknologisen murroksen haltuunotto tai vaikkapa ihan viimeisimpänä Suomen tuore Nato-jäsenyys: on huolehdittava osaamisesta, jotta me kansakuntana pärjäämme, kehitymme, uudistumme ja pysymme turvassa. Ja myös, jotta säilymme ketteränä toimijana suurten valtioiden ja maanosien pelikentillä ja olemme kaikin tavoin hereillä. 

Ei ole elämänaluetta, jossa voi huokaista, että enempää minun ei tarvitse oppia eikä osata. Tässäkin salissa te kaikki olette oman alanne osaavia ammattilaisia, mutta te tiedätte, että tarvitsette koko ajan myös lisää osaamista, jotta työssänne pärjäätte. – Palaan osaamisteemaan, mutta sitä ennen vähän megatrendeistä. 

Hyvät kuulijat, 

megatrendeistä puhutaan paljon. Niillähän tarkoitetaan isoja ilmiöitä, jotka voivat olla maailmanlaajuisia tai sitten vain kotoisampia, mutta yhtä kaikki sellaisia, että ne ajan kanssa vaikuttavat jokaisen elämään. 

Nostan niistä esiin kolme. Ensimmäinen on väestökehitys. Suomessa syntyy koko ajan vähemmän lapsia. Samanaikaisesti väestömme ikääntyy, eläköityy ja elää yhä vanhemmaksi. Hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palveluiden näkökulmasta yhtälö käy koko ajan hankalammaksi. Jos ei ole eikä synny uusia veronmaksajia, rahat eivät riitä kaikkiin tarpeisiin. Iästä riippumatta jokainen ansaitsee silti turvaa, hoitoa ja huolenpitoa. Tällä hetkellä emme voi luottaa siihen, että niin tapahtuu. Viimeksi hallituksen kehysriihestä saimme huonoja uutisia lukuisien uusien säästöjen muodossa. – Palveluiden alasajo, supistaminen tai lopettaminen ei ole niiden kehittämistä. Se on palveluiden leikkaamista ja lopettamista – siis huonontamista.  

Samanaikaisesti hallitus kiristää maahanmuuttoa, vaikka Suomea uhkaa työvoimapula. Jo nyt meillä on valtavia vaikeuksia saada monille aloille riittävästi työvoimaa. – Ulkomaisen työvoiman hyljeksiminen ei hyvin pääty. On muistettava, että työssäkäyvät kustantavat aikanaan myös eläkkeemme. Riittävästä osaavasta työvoimasta on huolehdittava ja siksikin tarvitsemme maahanmuuttoa.

Toinen megatrendi on ilmastonmuutos ja sen hillintä. Sen, että ilmasto muuttuu, ei pitäisi olla enää kenellekään epäselvää. Ja kun ei, sitä selvempää pitäisi olla sitoutuminen sen hillitsemiseen. Vastaus löytyy vihreästä siirtymästä ja uudesta teknologiasta. Meidän kaikkien on tehtävä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi oma osamme, kukin kykyjemme ja mahdollisuuksiemme mukaan. Se tarkoittaa, että kierrätämme, kuljemme vähäpäästöisesti, emme tuhlaa ja kohtelemme luontoa viisaasti. Mutta globaalisti ja suuressa kuvassa ilmastonmuutosta torjutaan ennen kaikkea teknologialla. 

Olen huolissani, kun Suomessa puhutaan paljon vihreästä siirtymästä, mutta teot ja luvut eivät meitä mairittele. Investointisuunnitelmat ovat vain suunnitelmia eikä suurinvestointeja ole näköpiirissä.  

Suomella on vahvuuksia – esimerkiksi puhdasta ja edullista sähköä, jonka varassa investointeja voisi odottaa. Omahyväisyyteen meillä ei ole varaa puhumattakaan populistisesta vastustamisesta tyyliin: miksi Suomen pitää olla mallioppilas, kun isot maat eivät ole. Tällaiseen sisältyy aivan ilmeinen vaara jäädä vihreän siirtymän kärkimaiden vauhdista. Vihreään siirtymään ei sovi ajatus, että mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Siinä voi jäädä vain isojen jalkoihin. 

Kolmas megatrendi on jatkuva teknologinen murros, digitalisaation eteneminen ja tekoäly. Kukaan ei säästy niiltä riippumatta siitä, missä elää tai asuu eikä siis Suomikaan. 

Meillä on perinteisenä insinöörivaltiona ollut sanamme sanottavana suurissa teknologian murroskohdissa, esimerkkinä Nokian tarina. Yhtiön kuuluisa tunnus oli ”Connecting People” – eli ihmisten yhdistäminen. Tällä hetkellä on tunne, että teknologiasta on tullut ihmisiä erottava asia. Tarkoitan, että kovin paljon vaihtelee se, miten hyvin tai huonosti pärjäämme lisääntyvän uuden teknologian kanssa töissä tai yksityiselämässä.  

Kun yhä useampi palvelu tarkoittaa menemistä verkkoon ja operoimista erilaisilla sovelluksilla eri alustoilla, moni on vaarassa tippua kyydistä. Tiedämme esimerkiksi, että jos sinulla ei ole pankkitunnuksia ja tietokonetta tai älypuhelinta, asioiminen käy päivä päivältä hankalammaksi aivan virallisen Suomen kanssa. Poliisi, verotoimisto ja pankkikonttori ovat yhä harvemmin kirkonkylällä, ne odottavat sinua vain verkossa. 

Oma ongelmansa näyttää muodostuvan superkäyttäjistä. Kun esimerkiksi nuorilla hurahtaa erilaisten somealustojen ja pelien maailmassa tunteja, on havahduttu siihen, että se ei tee hyvää sen paremmin mielen kuin ruumiin terveydelle. Nyt keskustellaan vakavasti esimerkiksi puhelimien käytön rajoittamisesta koulutyössä. 

Teknologia on kehittynyt aina eikä sen kehitys pysähdy. Mitä tekoäly tuo tullessaan, on vielä pitkälti hämärän peitossa ja sen kehittämiseen sisältyy myös monenlaisia eettisiä tai tietosuojaan liittyviä ongelmia. Mutta kun kehitys ei pysähdy, sen virrassa on kuljettava, ja sieltä selvitään joko voittajina tai häviäjinä. 

Nyt palaan osaamiseen.  

Kun Suomen on pärjättävä edellä kuvaamieni esimerkkien valossa maailmassa, jossa kaikki suuret ratkaisut lepäävät enemmän tai vähemmän vahvan ja monipuolisen elinikäisen osaamisen varassa, mitä tekee Suomen hallitus. 

Jatkuvaan oppimiseen kohdistuvat leikkaukset tällä hallituskaudella nousevat yli 300 miljoonaan euroon. 

Leikkauslista on vaikuttava: aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi lakkautetaan. Vapaan sivistystyön rahoitusta leikataan ja opiskelijamaksuja korotetaan vastaavasti, mikä suomeksi tarkoittaa, että jos haluat opiskella, maksat lisää. Avoimen korkeakouluopiskelun opiskelijamaksuja korotetaan ja korkeakoulujen valtionrahoitusta leikataan vastaavasti.  

Tämän päälle kehysriihessä päätettiin, että ammatillisesta koulutuksesta leikataan niin, että se osuu aiemman tutkinnon suorittaneisiin aikuisiin. Työttömyysturvan aktiiviajan korotus poistuu ja se vaikuttaa heihin, jotka osallistuvat työvoimakoulutuksiin tai opiskelevat omaehtoisesti työttömyysetuuden turvin. 

Opiskelijoita otetaan jäädyttämällä opintotuen indeksi, ja maksuton oppimateriaali rajoitetaan toisella asteella sen vuoden loppuun, kun tulet täysi-ikäiseksi. Lisäksi opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisälle. 

Miten näillä päätöksillä Suomi voi säilyä osaavana kansana? Ennestään eri maiden välistä vertailua tekevä Pisa-tutkimus osoittaa suomalaisen osaamistason olevan laskussa. – Kun osaamisesta leikataan, leikataan samalla tulevaisuudesta. 

Säästöpaineiden lisäksi työmarkkinoillamme eletään erittäin epävakaita aikoja. Elinkeinoelämän suosiollisella avustuksella tämän hallitus on onnistunut heikentämään suomalaisen työelämän pelisääntöjä ja työehtoja ennenäkemättömän nopeasti. Karkeasti voisi sanoa, että siitä, mitä noin sadassa vuodessa on saatu aikaan, yhdessä vuodessa on viety todella paljon. 

Osa hallituksen työlainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa heikentävistä esityksistä ovat jo voimassa ja lisää on luvassa. Esimerkiksi hallitusohjelman työlainsäädännön uudistuksille (lue: heikennyksille) ei ole voitu esittää todennettuja työllisyyttä tai julkista taloutta parantavia vaikutuksia. Koulutukseen kohdistuvien leikkausten kanssa ne muodostavat todella vakavan uhan suomalaisten palkansaajien asemalle työelämässä, heidän jatkuvalle kehittymiselleen työelämän murroksessa ja myös turvallisuudelleen työn päättymisen tai sairauden varalta. 

Tämä hallitus on tehnyt kovaa, kylmää ja ideologista politiikkaa ja ammattiyhdistysliikkeellä on siinä ollut sivustakatsojan rooli. Työlainsäädännön valmistelussa ei ole noudatettu kolmikantaisen lainsäädäntövalmistelun vakiintuneita toimintatapoja ja valmisteluun on vaikuttanut poikkeuksellisen voimakas poliittinen ohjaus. 

Säästötalkoiden punainen lanka on ollut se, että otetaan heikoimmassa asemassa olevilta eikä millään tavoin häiritä hyvätuloisten ja varakkaiden rauhaa. 

Kuluneen vuoden aikana on nähty mittavia mielenosoituksia ja työtaisteluita. Hallitus ja elinkeinoelämä olivat huolissaan lähinnä vain siitä, että lakot käyvät työnantajille kalliiksi. Ammattiyhdistysliikkeen vakava huoli siitä, miten käy duunarin, toimihenkilön tai korkeasti koulutetun, ei ole hallitusta kiinnostanut. Arvostan suuresti kaikkia heitä, jotka laittoivat itsensä tavalla tai toisella likoon hetkellä, jolloin suomalaisen työelämän heikentäminen on historiallisesti vahvimmillaan. 

Työelämäasiat ovat viime syksyn ja tämän kevään jäljiltä pysyvästi politisoituneet. Siitä ei seuraa mitään hyvää sen paremmin lyhyellä kuin pidemmälläkään tähtäimellä. Arvioni on, että syksyllä edessä olevissa työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa riitely jatkuu. Ei tarvitse kristallipalloa tiedostaakseen, että hallituksen elinkeinoelämän saumattomalla tuella toteuttamat heikennykset löytyvät liittojen tavoitteista tavalla tai toisella.  

Kuten edustajiston puheenjohtajakin totesi, emme silti saa ammattiyhdistysliikkeessä masentua vaan meidän on toimittava. Voima tarvitsee vastavoiman, ja ammattiyhdistysliike on vastavoima työnantajille ja työelämää heikentävälle hallitukselle. Ei valta demokratiassa tarkoita vain kulloisenkin enemmistöhallituksen vallankäyttöä ilman mahdollisuutta ja lupaa ajatella toisin ja ilmaista mielipiteensä rauhassa ja laillisesti. 

Jos hyväksyisimme, että demokratiaa on vallan keskittyminen yhteen instituutioon kuten hallitukseen, silloin kannattaa tarkkaan miettiä, mikä on seuraava askel parlamentaarisen enemmistön vallankäytössä kansalaisyhteiskuntaa vastaan. 

Suomea on rakennettu sopimalla. Hyvinvointimme on edellyttänyt sitä, että eri näkemyksiä on sovitettu yhteen tavoitteena, että siitä hyötyy koko yhteiskunta eivätkä vain harvat. Sopiminen ei aina ole helppoa ja usein siihen sisältyy tyytymättömyyttä omien tavoitteiden toteutumisen osalta. Hyvinvointimme on kuitenkin niin arvokas asia, että haluan kaikesta huolimatta uskoa, että sopimisen aika palaa, vaikka uskoamme nyt koetellaankin. 

Seuraava hetki vaikuttaa koittaa kohta, sillä kesäkuussa järjestetään Euroopan parlamentin vaalit. Muistathan äänestää, sillä EU:ssa päätetään monista palkansaajan työhön ja arkeen vaikuttavista asioista. Tähän aiheeseen perehdymme iltapäivän seminaariosuudessamme. 

Puheenjohtaja Antti Palola 

Työmarkkinakatsaus, STTK:n edustajisto 16.5.2024 

Ajankohtaista

17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue
16.5.2024

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Tarvitaan vaikuttavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä

Lue