Ministeriön muistiot paljastivat verokeskustelun bluffin  

Kirjoittaja:

Tom-Henrik Sirviö

ekonomisti

Profiili

Valtiovarainministeriön Matias Marttisen työryhmälle toimittamat muistiot vahvistavat kuvaa, että iso osa alkuvuoden verokeskustelun perusteluista on ollut lähinnä vaikuttamistavoitteista bluffia.

Suomessa on alkuvuoden mittaan käyty tiivistä keskustelua verotuksesta ja talouskasvusta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkaisi tammikuussa pelastuspaketin, jossa ehdotettiin yhteisöveron viiden prosenttiyksikön alentamista. Sama toistui myöhemmin muun muassa Evan julkaisussa

Perusteluna tuntuu olevan epämääräisesti valittu ja tulkittu tutkimuskirjallisuus yhteisöveron muutosten vaikutuksista. Toisaalta on argumentoitu, että uuden minimiverosäädännön mukainen 15 prosentin yhteisövero on jatkossa tavoite ja siten Suomen 20 prosentin yhteisöveroasteesta tulisi pyrkiä 15 prosenttiin. 

Paljastavat muistiot 

Kehysriihessä ei päätetty yhteisöveron alentamisesta, mutta valtionvarainministeriön sopeutusryhmää vetäneen Matias Marttisen työryhmälle toimittamien muistioiden perusteella aihe on ollut pöydällä. Valtiovarainministeriö on toimittanut työryhmälle kolme yritysten verotuksen muutoksia käsittelevää muistiota, joista yksi käsittelee yhteisöverokannan alentamista, toinen investointien kannustamista yritysten verotuksessa ja kolmas investointien verorasitusta. 

Muistiot vahvistavat kuvaa, että iso osa alkuvuoden verokeskustelun perusteluista on ollut lähinnä vaikuttamistavoitteista bluffia. Yhteisöveron alentamista koskevassa muistiossa kerrataan faktat – Suomen yhteisövero on kilpailukykyisellä tasolla, tällä hetkellä verokantakilpailua kohti 15 prosentin tasoa ei ole nähtävissä ja yhteisöveron alentaminen käy kalliiksi. 

Yhteisöveron alentaminen maksaa staattisesti arvioiden yli 400 miljoonaa euroa prosenttiyksiköltä. Muistiossa tätä pidetään kalliina keinona eikä tutkimuskirjallisuuden perusteella voi tehdä päätelmää alentamisen myönteisistä vaikutuksista investointeihin eikä siitä, että alentaminen rahoittaisi itsensä edes pitkällä aikavälillä. 

Houkutellaanko huojennuksella tosiasiallisesti uusia investointeja vai onko tarkoitus vain alentaa jo suunnitteilla olevien ja jopa päätettyjen investointien verotusta?

Kahdessa muussa muistiossa kerrataan investointeihin verotusta ja investointeihin kannustamista yritysten verotuksessa. Muistiossa muistutetaan, että suomalaisessa verojärjestelmässä on jo investointien tekemiseen kannustavia elementtejä. Toisaalta huomautetaan, että investointien tukemiselle voi myös olla muun muassa valtiontuki- ja minimiverosääntelyyn liittyviä haasteita. Ministeriö on myös laskenut investointien verorasitusta. Niidenkään valossa investointien verotus Suomessa ei näytä olevan poikkeuksellista. 

Investointihuojennuksen jatkovalmistelu on kohtalon kysymys 

Yhteisöveron alennusta ei kehysriihestä tullut, mutta suurten teollisten investointien verohuojennus tuli. Päätöksen mukaan investointien vauhdittamiseksi valmistellaan verohyvitys nettonollatalouteen siirtymistä tukeville teollisille investoinneille. 

Alustavien tietojen mukaan hyvityksenä voitaisiin myöntää 20 prosenttia investoinnin kokonaismäärästä, mutta kuitenkin enintään 150 miljoonaa euroa hanketta kohden. Verohyvitys myönnetään vuoden 2025 loppuun mennessä uusille ja toteutettavaksi päätetyille investointihankkeille. Mallissa yritys saa vähentää osan investointikustannuksistaan yhtiön maksettavaksi tulevasta yhteisöverosta. 

Vaikka Suomi kaipaa monenlaisia investointeja, erityisen tärkeää olisi, että houkuteltavat investoinnit myös työllistäisivät.

Päätetyn investointihuojennuksen toteutustapa herättää kysymyksiä: Houkutellaanko huojennuksella tosiasiallisesti uusia investointeja vai onko tarkoitus vain alentaa jo suunnitteilla olevien ja jopa päätettyjen investointien verotusta? Elinkeinoelämän keskusliiton vihreiden investointien dataikkunan mukaan investointeja on suunnitteilla miljardikaupalla ja moni toteutuu vuonna 2025. Jos nämä investoinnit saavat verohuojennuksen, Suomeen ei tosiasiassa ole houkuteltu uusia investointeja vaan alennettu jo päätettyjen investointien verorasitusta. 

Toinen olennainen asia verohuojennuksen valmistelussa on työllisyys. Hallituksen tulisi miettiä työllisyystavoitteiden ottamista mukaan investointihuojennukseen. Vaikka Suomi kaipaa monenlaisia investointeja, erityisen tärkeää olisi, että houkuteltavat investoinnit myös työllistäisivät. Laskeva työllisyys ja kuumemmankin suhdannetilanteen aikana korkealle jumiutunut työttömyys janoaisivat uusia ja innovatiivisia ratkaisuja.  

Tom-Henrik Sirviö
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.

Ajankohtaista

17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue
16.5.2024

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Tarvitaan vaikuttavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä

Lue