Eurooppalainen leikkauspolitiikka kurjistaa myös työelämää

Kirjoittaja:

Maria Häggman

kansainvälisten asioiden päällikkö

Profiili

Euroopan ammattijärjestö ETUC kampanjoi oikeudenmukaisemman työelämän puolesta. Se varoittaa leikkausinnon haitallisista vaikutuksista.

ETUC varoittaa kehityssuunnasta, jossa työlainsäädäntöä heikennetään ja työehtosopimusten neuvottelutoimintaan kohdistuu uhkia monessa EU-maassa. Järjestö kampanjoi kuluvan syksyn aikana oikeudenmukaisemman työelämän puolesta ja vaatii investointeja laadukkaisiin ja kestäviin työpaikkoihin. Keskeistä on huolehtia työehtosopimusten kattavuudesta ja tasapuolisista neuvottelumahdollisuuksista. Leikkauspolitiikan sijaan palkansaajat vaativat kansalaisten hyvinvointia tukevaa talouspolitiikkaa. Kampanja huipentuu ETUC:n ja belgialaisten ammattijärjestöjen yhteiseen euromielenosoitukseen tänään (12.12.) Brysselissä.

Kireä talouslinja heikentää toimeentuloa

Talousennusteiden heikentyessä säästöpolitiikka saa monessa Euroopan maassa jälleen jalansijaa. Ammattiyhdistysliike ei vastusta menokuria, vaan kannattaa yleisesti talouden ohjausta. Kritiikki kohdistuu politiikkaan, jolla talouskurin varjolla tehdään kiisteltyjä rakenteellisia leikkauksia sekä heikennetään työntekijöiden toimeentuloa ja työelämän oikeuksia.

Lisätäkseen tietoa kehityksestä Euroopassa ja varoittaakseen sen yhteiskunnallisista seurauksista ETUC ja sen jäsenjärjestöt seuraavat EU-tason ja jäsenmaiden kehitystä uuden ”Austerity Watch”:n kautta. Suomen hallituksen työelämän lainsäädäntöä heikentävät esitykset ja sosiaaliturvan leikkaukset pääsivät mukaan seurantaan ensimmäisenä esimerkkinä. Suomen kehitystä seurataan nyt Euroopan ammattiyhdistysliikkeessä tarkasti. Lakko-oikeuden rajaaminen, sopimusneuvotteluihin puuttuminen lainsäädännöllä ja sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset ovat suuria huolenaiheita. Toimenpiteiden kohdistuminen jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin on ideologinen valinta. Tehtyjen valintojen perusteleminen työllisyysvaikutuksilla on erityisen ongelmallista, koska töitä ei tosiasiassa ole kaikille tarjolla. Huoli Suomen kansalaisten ja työntekijöiden asemasta on Euroopassa suuri ja tukea osoitetaan jatkuvasti erityyppisillä solidaarisuusviesteillä.

Vastaavia kehityskulkuja on valitettavasti nähtävissä myös muissa ETUC:n seurannassa olevissa jäsenmaissa. Tähän mennessä vastaavia raportteja on luettu myös Saksasta, Liettuasta, Virosta, Italiasta, Kreikasta ja Serbiasta.

Kasvu- ja vakaussopimuksen uudistaminen keskeinen vaikuttamisen kohde

ETUC:n keskeinen vaikuttamisen kohde Eurooppa-tasolla on tuleva vakaus- ja kasvusopimuksen uudistus. Järjestö näkee uudistuksen yhteydessä vaarana yhteisten sitovien sääntöjen asettamisen EU-tasolle. Ne loisivat jäsenmaille kannusteen tehdä kohtuuttomia säästötoimia, joilla voisi olla pitkäkestoisia kansalaisten hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia eri jäsenmaissa. Säästötoimet voivat pahimmillaan johtaa työpaikkojen menetyksiin, palkkojen laskuun, heikentyneisiin sosiaalipalveluihin ja lisääntyneeseen köyhyyteen. Leikkausten sijaan tarvittaisiin investointeja ja kasvua.

Myös FinUnions on esittänyt, että talouspolitiikkaa uudistettaessa tulisi luopua Maastrichtin sopimuksessa määritellystä 60 prosentin velkasäännöstä. Kolmen prosentin alijäämäsääntö sen sijaan voisi säilyä ennallaan. Sen tulisi kuitenkin mahdollistaa julkiset investoinnit. Talouspolitiikan uudistuksessa on tärkeää, että vaihtotaseiden hallinta saataisiin vahvemmin mukaan sääntökehikkoon.

Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.

Ajankohtaista

20.9.2024

Tilastotuotannon muutokset

Lue
20.9.2024

Koulutusvähennyksen lakkauttaminen, HE-luonnos

Lue
19.9.2024

Vuoden 2024 tehyläinen vanhustyön johtaja: ”Olen valinnut ikääntyneiden hyvän elämän edistämisen omaksi tehtäväkseni maailmassa”

Lue
18.9.2024

Jatkuva oppiminen tarvitsee uuden vision

Lue
17.9.2024

Raskaus- ja perhevapaasyrjinnän tilastot puhuvat puolestaan 

Lue
16.9.2024

Suomen vienti on saatava kasvuun  

Lue
16.9.2024

Eläkeneuvottelut ovat vauhdissa – mistä on kysymys?

Lue
11.9.2024

”Mitä tahansa tarvitaan” – nyt EU:n kilpailukyvyn vuoksi

Lue