Edustajiston puheenjohtajan puhe STTK:n edustajistossa

KristiinaLindroos

Arvoisa STTK:n edustajisto, hallitus ja muut läsnäolijat.

Viime syksynä olimme keskellä vaikeaa neuvottelukierrosta, ja kotitalouksien ostovoimaa heikensivät korona-ajan lomautukset sekä helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.

Inflaatio oli noin yhdeksän prosenttia.

Juuri mikään ei valitettavasti ole muuttunut puolessa vuodessa. Olemme kantaneet omalta osaltamme vastuuta neuvottelemalla työehtosopimukset seuraaviksi kahdeksi vuodeksi siten, etteivät palkankorotukset ole kiihdyttäneet inflaatiota.

Huolimatta vastuunkannostamme inflaatio on kuitenkin edelleen korkea – huhtikuussa 7,9 prosenttia – eikä Ukrainan sodalle näy loppua.

Suomalaisten reaaliansiot heikentyivät viime vuonna 4,4 prosenttia ja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lasku on vain jatkunut ollen nyt 4,8 prosenttia. Se on eniten sitten vuoden 1957, jolloin ne heikentyivät 5,7 prosenttia.

Suomen Pankki arvoi, ettei ostovoimaan tule juurikaan muutosta tämän vuoden aikana vaan se paranisi vasta lähivuosina.

Ei siis ole ihme, että yhä useampi alkaa olla huolissaan oman taloutensa ostovoiman heikkenemisestä.

Ostovoiman heikkeneminen osuu myös STTK-laiseen jäsenistöömme.

Lisäksi käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa on pöydällä heikennystavoitteita, jotka toteutuessaan heikentäisivät jäsenistömme ostovoimaa entisestään.

Selvityksiä on pyydetty ja kuulemisia järjestetty muun muassa sunnuntai- ja ylityökorvausten merkityksestä eri alojen palkan­muodostuksessa, yleisen asumistuen ja perustoimeentulotuen uudistamisesta ja säästömahdollisuuksista sekä työmarkkinatuen vastikkeellisuudesta ja velvoitteista.

Sunnuntai- ja ylityökorvausten poistaminen tai alentaminen laista voi kohdentua myös toimihenkilökenttään, jos korvauksista ei jatkossakaan saada sovittua työehtosopimuksissa. Alasta riippuen korvausten osuus palkasta voi olla merkittävä.

Muutokset asumistukeen ja toimeentulotukeen tulisivat todennäköisesti koskemaan suurimmaksi osaksi työntekijöitä, mutta ne voivat osua myös STTK:n jäsenkenttään.

Jo nyt 40 prosenttia asumistuen piirissä olevista on työssäkäyviä. Jos asumistukea leikataan, yhä useampi joutuu hakemaan toimeentulotukea.

Tällä hetkellä tulevaisuus näyttää siis epävarmalta. Mutta siihenhän me olemme jo tottuneet.

Meidän on jatkettava tavoitteellisesti jäsenhankintaa liitoissamme ja vahvistettava palkansaajapuolen yhteistyötä. Eikä pelkästään täällä Suomessa, vaan kuten puheenjohtaja Antti Palola totesi ETUC:n kongressissa: Eurooppa tarvitsee vahvempaa työntekijöiden yhteistyötä.

AY-liikkeen tulisi nyt pystyä analysoimaan tilannetta kattavasti ja pyrkiä rakentamaan yhteistä toimintatapaa tulevaan.

Tavoitteena on tukea työehtosopimusjärjestelmää työehtojen vähimmäistason turvaajana yhteistyöllä, jotta ostovoimaa saadaan parannettua.

Sopimusjärjestelmän hajautuessa myös työehtojen vähimmäistason turvaaminen edellyttää yhteistyötä.

Ei tule olemaan helppoa, mutta koskapa meidän hommat sitä olisivat olleet.

Kristiina Lindroos
Edustajiston puheenjohtaja

Ajankohtaista

27.5.2024

Tehy, SuPer ja Erto: Yksityiselle terveyspalvelualalle uusia lakkovaroituksia sekä ylityö- ja vuoronvaihtokielto

Lue
27.5.2024

Sateenkaari-ihmisten ääni kuuluviin työpaikoilla

Lue
27.5.2024

Järjestöjohtajat: ”EU-vaaleissa paljon pelissä – ilmastotavoitteista pidettävä kiinni”

Lue
27.5.2024

Keskitettyä, hajautettua, koordinoitua vai koordinoimatonta työmarkkinaa? 

Lue
24.5.2024

Monimuotoisiin perheisiin kohdistuva syrjintä huomioitava lainsäädännössä 

Lue
23.5.2024

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma

Lue
22.5.2024

Jytyn liittovaltuusto: Suomen on edistettävä pikaisesti palkka-avoimuusdirektiivin saattamista lainsäädäntöön – ”Palkkatasa-arvossa ei pidä tyytyä minimiin”

Lue
22.5.2024

Raskaus- ja perhevapaa ei oikeuta työnantajaa palkkasyrjintään 

Lue