Maahan muuttaneiden kokemus suomalaisesta työelämästä paranee ajan myötä – monilla kokemus kahden kerroksen työmarkkinoista

Kirjoittaja:

Taina Vallander

johtaja, yhteiskuntavaikuttaminen, strategia ja kehittäminen

Profiili

Tuore haastattelututkimus maahanmuuttajien työskentelystä ja asumisesta Suomessa raottaa verhoa aiheesta, josta usein puhutaan muiden kuin maahan muuttaneiden itsensä suulla. Haastateltavat työskentelivät palvelu- ja siivousalalla sekä terveydenhoito-, rakennus- ja maatalousaloilla.

Yksi tänään (16.5.2023) julkaistun tutkimuksen havainnoista on, että ulkomaalaisten henkilöiden kokemuksia ei juurikaan huomioida heitä koskevassa päätöksenteossa, kuten lupaprosessien, kotoutumisen, asettumisen, työmarkkinoiden kehittämisen tai työpaikan perehdyttämisen kehittämisessä. Haastateltujen kokemusten perusteella huono kohtelu on yleisintä alussa, jolloin henkilön kielitaito sekä yhteiskunnan ja työelämän oikeuksien tuntemus on vähäistä. Hankalaa asemaa käytetään selvästi työmarkkinoilla hyväksi.

Haastateltavien kokemusten perusteella erityisesti suomalaista yhteiskuntaa koskevan ymmärryksen vahvistuminen loi mahdollisuuksia parantaa omaa asemaa työelämässä.

Työuran alku Suomessa näyttäytyy usein epävarmana. Esimerkiksi oleskelulupaan, työn jatkuvuuteen ja riittävään toimeentuloon liittyvät haasteet hankaloittavat elämää. Oleskeluluvan saamiseen liittyy epävarmuuksia ennen pysyvän oleskeluluvan saamista, oleskelulupakategoriat myös rajaavat työnteko-oikeutta eri tavoin. Työperusteisella oleskeluluvalla oleskelu on sidoksissa työsuhteen jatkumiseen. Työttömäksi joutuminen saattaa vaarantaa oleskeluluvan.

Myös perheenyhdistämisen esteet vaikeuttavat asettumista. Erityisesti pienituloisissa ammateissa työskentelevät ovat tehneet yhtä aikaa useaa työtä tai vaihtoehtoisesti erittäin pitkää päivää yhdessä työssä. Erilaiset alipalkkaukseen ja rekrytoinnin kynnysrahoihin liittyvät ilmiöt ovat monille tuttuja. Muun muassa näiden syiden takia vastikään maahan muuttaneen neuvotteluasema työmarkkinoilla on heikko, mikä saattaa altistaa väärinkäytöksille.

Palkansaajajärjestöt ovat esittäneet tulevan hallituksen ohjelmaan työn perusteella oleskeluluvan saaneille ja heidän perheenjäsenilleen erillistä kotouttamisen ja kielikoulutuksen väylää, johon sisältyisivät myös työelämän pelisäännöt. Tämä tasoittaisi työn perusteella Suomeen saapuvien asettumista ja ehkäisisi osaltaan työperäisen hyväksikäytön ja muiden väärinkäytösten, kuten harmaan talouden mahdollisuutta.

Haastateltavien kokemusten perusteella erityisesti suomalaista yhteiskuntaa koskevan ymmärryksen vahvistuminen loi mahdollisuuksia parantaa omaa asemaa työelämässä.

Suomalaisessa työelämässä arvostetaan tasaveroista kohtelua

Asemansa työmarkkinoilla vakiinnuttaneet maahan muuttaneet työntekijät osaavat arvostaa esimerkiksi tasa-arvoista työelämää, helposti lähestyttäviä esihenkilöitä, työn ja vapaa-ajan tasapainoa sekä luotettavaa palkanmaksua ja sovituista säännöistä kiinni pitämistä.

Eteneminen koulutusta vastaavaan työhön ja eteenpäin uralla edellyttää haastateltujen kokemuksen perusteella hyvää suomen kielen taitoa. Kielitaitoa pidettiin myös muutoin yhteiskuntaan asettumisen avaimena. Syrjintää koettiin työnhaussa ja uralla etenemisessä. Epäluuloa tai rasismia ilmeni esimerkiksi työyhteisön tai asiakkaiden taholta. Ulkomaalaistaustaiselta saatettiin edellyttää esimerkiksi eräänlaisia näyttöjä kelpoisuudestaan, eli enemmän ja raskaampien töiden tekemistä kuin suomalaistaustaiselta työntekijältä.

STTK:n mielestä seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi sisällyttää toimia työnantajien rekrytointi- ja monimuotoisuusosaamisen kehittämiseksi. Esimerkiksi työvoimapalveluiden kyky tukea yrityksiä ja työnantajia kansainvälisessä rekrytoinnissa sekä monimuotoisuusosaamisessa, varmistaisi osaltaan myös työntekijöiden hyvää ja tasapuolista kohtelua työelämässä. Maaliskuussa 2023 päättynyt työelämän monimuotoisuusohjelma ansaitsee jatkoa seuraavalla hallituskaudella.

Suomi tarvitsee tekijöitä

Maahanmuuttajat työskentelevät Suomessa syntynyttä väestöä useammin matalapalkkaisissa tehtävissä. Esteet koulutusta vastaavaan työhön pääsemisessä ja uralla etenemisessä hukkaavat paljon potentiaalia erityisesti koulutettujen henkilöiden kohdalla.

Pula työikäisistä yhdistää ikääntyvää teollistunutta maailmaa ja osaajista käydään kovaa kamppailua.

Väestön ikääntyminen asettaa suomalaisen työelämän haasteiden eteen. Kansainvälisen rekrytoinnin tarve tulee tulevaisuudessa lisääntymään osaajapulan vuoksi. Monilla toimialoilla ja alueilla ollaan jo nyt hyvin riippuvaisia esimerkiksi lähetetyistä- tai kausityöntekijöistä. Pula työikäisistä yhdistää ikääntyvää teollistunutta maailmaa ja osaajista käydään kovaa kamppailua.

Suomen väestöstä kahdeksan prosenttia on syntynyt ulkomailla (Tilastokeskus 2023). Useammalla on kuitenkin perheenjäsenten kautta tuntumaa maahanmuuton ja työelämään tulon kokemukseen. Luvut ovat kansainvälisesti vertaillen verrattain pieniä, mutta kasvussa. Suomalaisen työelämän houkuttelevuus kansainvälisille työntekijöille ja heidän kiinnittymisensä yhteiskuntaan ja koulutustaan vastaavaan työhön, ovat tärkeitä ratkaisun avaimia supistuvan työikäisen väestön Suomessa.

Taina Vallander
Kirjoittaja on STTK:n johtaja.

Tulevaisuuden Suomen tekijät – osallisuutta ja yhteistyötä työelämään -hanke (9/2022–12/2024) etsii ratkaisuja työelämän akuutteihin ongelmiin, kuten tekijäpulaan ja polarisaatioon. 16.5.2023 julkaistu hankkeen ensimmäinen osio käsittelee maahanmuuttajien kokemuksia työskentelystä ja asumisesta Suomessa. Tutkimuksen toteuttaa E2 Tutkimus. STTK on yksi hankkeen kymmenestä rahoittajatahosta.

Ajankohtaista

29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue
23.2.2024

Lausuntovalmiuslain varautumisvelvollisuutta koskevasta muistiosta sekä valmiuslain yleisistä kehittämistarpeista

Lue
22.2.2024

SuPerin Paavola: Hoitoalalla ja varhaiskasvatuksessa on oltava mahdollisuus kilpailla palkoilla työvoiman saatavuudesta

Lue