Suomella ja Euroopalla yhteiset osaamisen haasteet

Kirjoittaja:

Riina Nousiainen

asiantuntija, koulutus ja osaaminen

Profiili

Vietämme tänään (9.5.) Eurooppa-päivää ja eurooppalaista sivistyspäivää. Tänä vuonna samana päivänä käynnistyy myös eurooppalainen osaamisen teemavuosi – European Year of Skills.

Eurooppalaisen osaamispolitiikan ytimessä on työvoiman ja opiskelijoiden vapaan liikkuvuuden edistäminen. Euroopan unionin jäsenmaat tekevät itsenäisesti kansallista koulutuspolitiikkaa koskevat päätökset, mutta unionin tasolla luodaan yhteisiä viitekehyksiä, jotka tukevat esimerkiksi toisessa jäsenmaassa suoritetun tutkinnon tunnistamista EU:n sisällä. EU antaa myös suosituksia kansallisen kehittämistyön tueksi, esimerkiksi tukemaan koulutuksen laadun varmistamista.

Suomi on EU:n pieni jäsenmaa, mutta koulutuksessa ja osaamisessa kokoaan suurempi. Koulutusjärjestelmämme tunnetaan laadusta ja hyvistä oppimistuloksista. Suomen menestyminen kansainvälisissä oppimistuloksia ja osaamista koskevissa tutkimuksissa ei ole sattumaa, vaan perustuu pitkäjänteiselle työlle koulutuksen ja sivistyksen edistämiseksi. Koulutusjärjestelmämme on jatkuvan kiinnostuksen kohde ja tekemisiämme seurataan tarkkaan. Viime vuosina mielenkiintoa ovat herättäneet osaamisperusteinen ammatillinen koulutus ja jatkuvan oppimisen parissa tehtävä kehittäminen.

Suomi on EU:n pieni jäsenmaa, mutta koulutuksessa ja osaamisessa kokoaan suurempi.

Yhtä lailla EU on Suomelle tärkeä tiedonvaihdon ja vertaisoppimisen ympäristö. Pieni pohjoinen maa ei voi erottua suuruudellaan tai osaajien määrällä. Väestön ikääntyessä on aiempaa tärkeämpää saada kaikkien osaamispotentiaali käyttöön. Eikä sekään yksin riitä, ja määrätietoista työtä kansainvälisen maahanmuuton lisäämiseksi on jatkettava.

Mistä Suomen koulutus sitten maailmalla tunnetaan PISA-tulosten lisäksi? Osallistuin viime viikolla OECD:n kokoukseen, jossa nostettiin esiin Suomessa tehtävä osaamistarpeiden ennakointityö. Se perustuu vahvaan yhteistyöhön sidosryhmien kanssa. Ammatillinen koulutuksemme nostetaan usein esiin onnistuneena esimerkkinä siitä, miten koulutusta on kehitetty asiakaslähtöiseksi ja osaamisperusteiseksi huomioimaan yksilölliset oppimisen tarpeet ja tunnistamaan jo hankittu osaaminen.

Monessa koulutuksen kehittämiseen liittyvässä asiassa Suomi ei silti ole millään tavoin edelläkävijä. Kamppailemme samojen haasteiden kanssa kuin muukin Eurooppa. Digitalisaation ohella vihreä siirtymä muuttaa monilla toimialoilla osaamisvaatimuksia ja tapaa tehdä työtä. Vaikutukset ovat erilaisia eri toimialoilla ja ammateissa, mutta vihreät taidot ovat muodostumassa osaksi työelämässä tarvittavia perustaitoja. Vihreän siirtymän onnistuminen edellyttää yhteiskunnat läpäisevää ajattelun systeemistä muutosta, jossa koulutuksella on keskeinen rooli.

Työelämän osaajapulaan vastaaminen edellyttää Suomelta aiempaa vahvempaa panostusta työikäisten kouluttamiseen.

Työelämän osaajapulaan vastaaminen edellyttää Suomelta aiempaa vahvempaa panostusta työikäisten kouluttamiseen. Osaamisen vahvistaminen luo edellytyksiä työn tuottavuuden kasvulle. Jatkuva oppiminen on noussut koronapandemian siivittämänä vahvasti eurooppalaisen osaamispolitiikan agendalle, ja jäsenmaat tekevät laajasti työtä sen edistämiseksi. EU:n yhteinen tavoite on, että 60 prosenttia työikäisistä osallistuisi jatkuvaan oppimiseen. Suomi on sitoutunut edistämään tavoitteen toteutumista.  

Tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja laadun parantaminen olivat päättyneen hallituskauden keskeisimmät koulutuspolitiikkaa ohjanneet tavoitteet. Toivottavasti pian työnsä aloittava uusia hallitus on halukas jatkamaan työtä näiden Suomen koulutuspolitiikkaa jo pitkään ohjanneiden periaatteiden vahvistamiseksi.

Riina Nousiainen
Kirjoittaja on STTK:n koulutuspolitiikan asiantuntija.

Ajankohtaista

4.3.2024

SAK, Akava ja STTK: Työuralla tapahtuva opiskelu vaatii tukea

Lue
1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue