Suomalaisten työikäisten mielen hyvinvointi on heikentynyt merkittävästi vuoden 2019 mittauksesta. Erityisen huolestuttavaa on, että nuorten aikuisten ja esihenkilöiden työuupumus on huomattavasti lisääntynyt pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna. Työterveyslaitos korostaa työpaikkojen toiminnan kehittämisen ja nuorten tukemisen tärkeyttä työuupumuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.
Tänään (10.10.) vietetään maailman mielenterveyspäivää. Suomalaisten työikäisten mielen hyvinvointi ei ole kehittymässä hyvään suuntaan, jos Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen tuoreimpia tuloksia on uskominen.
Ja miksipä ei olisi. Työhyvinvointi on heikentynyt edellisestä vuoden 2019 mittauksesta selvästi. Työn imu ja työkyvyn kokemus ovat laskeneet. Työssä tylsistyminen ja työuupumusoireet puolestaan ovat lisääntyneet. Lisääntyvä epävarmuus oman työn tulevaisuudesta kuormittaa.
Joka kymmenes on todennäköisesti työuupunut – ja kohonnut työuupumuksen riski koskee joka neljättä.
Heikentyneen työhyvinvoinnin laajuus on huolestuttava. Joka kymmenes on todennäköisesti työuupunut – ja kohonnut työuupumuksen riski koskee joka neljättä. Todennäköinen työuupumus tarkoittaa, että uupumusoireet haittaavat arjesta selviytymistä ja edellyttävät välittömiä toimia tilanteen korjaamiseksi.
Erityisen surullista on, että nuorten aikuisten osalta työuupumuksesta kärsivien määrä on kaksinkertainen verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Esihenkilöistä ja johtajista kolminkertainen määrä kärsii todennäköisestä työuupumuksesta nyt kuin ennen pandemiaa, mutta esihenkilöiden työhyvinvointi on työntekijöitä paremmalla tolalla.
Myös yksinäisyyden kokemus on lisääntynyt. Peräti 28 prosenttia tunsi itsensä yksinäiseksi. 11 prosenttia oli tyytymätön elämäänsä. 16 prosenttia oli usein miettinyt irtisanoutumista työstään. Etätyössä työskentelevistä kolmannes koki itsensä yksinäiseksi.
Työuupumuksen riski jää usein tunnistamatta
Työuupumuksen merkit tutkijat hahmottavat neljän eri osa-alueen kautta. Niitä ovat 1. kyynistyneisyys, 2. kognitiivisten toimintojen häiriöt, 3. krooninen väsymys ja 4. tunteiden hallinnan häiriöt.
Kohonneesta työuupumuksen riskistä kärsivät voivat tutkijoiden mukaan sinnitellä pitkäänkin oireidensa kanssa.
Oireista ovat yleistyneet erityisesti kognitiiviset häiriöt ja kyynistyneisyys työssä. Havaintojen hälyttävyyttä korostaa se, että oireita ei useinkaan tunnisteta. Esimerkiksi kohonneesta työuupumuksen riskistä kärsivät voivat tutkijoiden mukaan sinnitellä pitkäänkin oireidensa kanssa.
Kyynistyneisyydellä tarkoitetaan henkistä etääntymistä työstä. Se on havaittavissa välinpitämättömyytenä työtä ja mahdollisesti toisia työntekijöitä kohtaan. Työ ei innosta tekijäänsä, vaan tuntuu jopa vastenmieliseltä. Kognitiivisten toimintojen häiriöt ovat ajattelun, muistin ja tarkkaavaisuuden heikentymistä, uuden oppimisen vaikeutumista sekä keskittymisvaikeuksia.
Krooninen väsymys havaitaan psyykkisten ja fyysisten voimien ehtymisenä, vaikeutena ryhtyä työhön ja riittämättömänä palautumisena. Tunteiden hallinnan häiriöt voivat ilmetä voimakkaina ja äkillisinä kielteisinä tunnereaktioina. Niitä voivat olla esimerkiksi ilman selkeää syytä havaittava suuttumus, suru, turhautuminen ja kyvyttömyys hallita näitä tunteita työssä.
Työpaikkojen toimet avainasemassa
Työterveyslaitos julkaisi myös joukon toimia työuupumuksen ennaltaehkäisyn, määrittelyn ja hoidon parantamiseksi. Työuupumukselta puuttuvat edelleen selkeä määritelmä ja hoitosuositukset. Toisin on esimerkiksi Ruotsissa.
Työpaikkojen toiminnan kehittäminen on avainasemassa ilmiön ennaltaehkäisyssä. Oireiden tunnistamisen valmiudet, esihenkilötyön hyvä resurssointi sekä tiivis yhteistyö henkilöstön edustajien ja työterveyshuollon kanssa tukisivat korjaavien toimenpiteiden löytämistä työpaikalla ja sitä kautta työkykyä. Tilanteen korjaaminen voi edellyttää yksilöllisiä työjärjestelyitä, mutta usein myös laajempaa koko työyhteisön toiminnan ja työkulttuurin tarkastelua. Useinkaan työssään uupunut ei ole oireidensa kanssa yksin, vaan kyse on laajemmista työn järjestämiseen ja määrään tai esimerkiksi työilmapiiriin liittyvistä haasteista työpaikalla.
Työterveyslaitos korostaa, että erityisesti nuorten valmiuksia ennaltaehkäistä ja käsitellä työuupumusta tulisi tukea koulutuksen, mentoroinnin ja perehdytyksen avulla heidän siirtyessään työelämään.
Taina Vallander
Kirjoittaja on STTK:n johtaja.