Työyhteisöt muutosten tekijöinä

Tänään (28.4.) vietetään Kansainvälistä työturvallisuuspäivää. Suomessa päivän teemana on Muuttuva työelämä – muutoksen hallinta ja muutoksiin varautuminen työssä. Muuttuvassa työelämässä pärjäävät parhaiten ne, jotka pyrkivät hyvässä yhteistyössä parempaan huomiseen.

Viisas työpaikka on koko ajan muutoksessa. Muutosta tehdään yhdessä johdon ja henkilöstön kanssa sekä jatkuvan parantamisen keinoin että yhteistä tulevaisuuskuvaa luoden.

Muutoksia hallitsevalla työpaikalla johdolla on halu osallistaa ja työntekijöillä on halu osallistua. Johto ymmärtää, että työntekijät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Työntekijät puolestaan ymmärtävät, että tämän päivän ja huomisen osaaja ei vain hoida päivittäisiä työtehtäviään, vaan osallistuu aktiivisesti myös omien töidensä ja työolosuhteidensa sekä koko työyhteisön toiminnan, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.

Jatkuvasti omia toimintojaan kehittävä työpaikka on luova, ketterä ja kilpailukykyinen.

Jatkuvasti omia toimintojaan kehittävä työpaikka on luova, ketterä ja kilpailukykyinen. Se hallitsee jatkuvaa muutoksen virtaa ja pystyy myös paremmin varautumaan kriiseihin ja nopeisiin muutoksiin. Tällaisella työpaikalla myös voidaan hyvin. Työn kuormittavuus pysyy hallinnassa, kun toimivampaa huomista haetaan parantamalla työjärjestelyjä, työn sisältöjä ja työyhteisön sosiaalista toimivuutta.

Lainsäädäntö mukana muuttuvassa työelämässä

Jatkuvan parantamisen ideaa voidaan soveltaa kaikilla työpaikoilla. Idean keskiössä on, että asiat voidaan aina tehdä entistä paremmin, ja sen jälkeenkin niihin jää aina kehittämisen varaa. Jatkuva parantaminen vaatii harvoin rakettitiedettä. Arkijärjellä, eri tahoilta tulevia näkemyksiä arvostamalla ja yhdessä mietityillä kokeiluilla päästään jo pitkälle. Liikkeelle kannattaa lähteä pienistä parannuksista. Näin luodaan uskoa ja luottamusta samassa veneessä olemisesta ja samaan suuntaan soutamisesta.

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Digitalisoituminen, työn pirstaloituminen, kansainvälistyminen ja monet muut työelämän viimeaikaiset muutokset ovat tehneet työpaikkojen toimintaympäristöstä epävakaamman, monimutkaisemman ja vaikeasti ennustettavamman. STTK:n mielestä on tärkeää, että lainsäädäntöä kehitetään vastaamaan nykyisen työelämän haasteisiin. Tämän vuoksi näemme, että työn voimavaratekijöiden lisäämiseksi ja haitallisten kuormitustekijöiden vähentämiseksi työturvallisuuslakia tulisi täsmentää niin, että siinä huomioidaan nykyistä paremmin työn psykososiaalinen kuormitus ja sen hallinta.

Vuoropuhelu tukena muutoksessa

Yhteisen, jatkuvasti päivittyvän tilannekuvan luominen edellyttää systemaattista vuoropuhelua johdon ja henkilöstön välillä. Vuoropuhelu lisää yhteistä ymmärrystä toimintaympäristöstä ja sen muutoksista. Sen avulla tunnistetaan tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia sekä luodaan syntyneen tilannekuvan pohjalta yhteisesti hyväksyttyjä kehityspolkuja.

Työpaikkatason vuoropuhelua voidaan tukea myös toimialatason työnantaja- ja työntekijäliitojen vuoropuhelulla. Esimerkkejä toimialahankkeista löytyy TYÖ2030-ohjelmasta. Muun muassa rahoitus- ja vakuutusalan työnantaja- ja työntekijäliitot ovat tehneet jo vuosia jatkuvaan vuoropuheluun perustuvaa yhteistyötä alansa kehittämiseksi ja tulevaisuuden hahmottamiseksi. Osapuolet pyrkivät rohkaisemaan yritystason keskustelua siitä, mihin alalla ollaan menossa, millaista työtä alalla tullaan tulevaisuudessa tekemään ja millaista osaamista se edellyttää yritykseltä ja sen henkilöstöltä.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen tavoite on, että TYÖ2030-ohjelmaa jatketaan myös seuraavalla hallituskaudella.

Yksi maaliskuussa päättyneen TYÖ2030-ohjelman toimenpide-ehdotuksista on, että kaikilla toimialoilla ja työpaikoilla tulisi vuoteen 2030 mennessä käydä säännöllistä tulevaisuusvuoropuhelua muutoskyvyn vahvistamiseksi. Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen tavoite on, että TYÖ2030-ohjelmaa jatketaan myös seuraavalla hallituskaudella. Toiminta on kohdennettava työyhteisöjen jatkuvaan kehittämiseen sekä tulevaisuusvuoropuheluun.

Henkilöstön edustajien näkemyksien mukaan työn jatkuvassa parantamisessa ja yhteistoiminnassa työpaikoilla on vielä paljon kehitettävää. TYÖ2030-ohjelman MEADOW-tutkimuksen mukaan myös vain kolmannes käy säännöllistä vuoropuhelua tulevaisuuden mahdollisuuksista ja uhista. Toivon mukaan TYÖ2030-ohjelma saa seuraavalla hallituskaudella jatkoa, jotta työpaikoilla tapahtuvaa kehittämistyötä ja vuoropuhelua voidaan tukea monipuolisesti myös jatkossa.

Erkki Auvinen
Kirjoittaja on STTK:n työelämäasiantuntija

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n koordinoimaa työturvallisuuspäivää vietetään vuosittain 28. huhtikuuta. Teemapäivän tarkoituksena on muistaa työssään menehtyneitä tai terveytensä menettäneitä työntekijöitä. Suomessa teemapäivää hoitaa Työturvallisuuskeskus.

Ajankohtaista

17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue
16.5.2024

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Tarvitaan vaikuttavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä

Lue