Järjestöt: Oikeudenmukainen siirtymä edellyttää muutoksia verotukseen

Lisätietoja:

Patrizio Lainà

pääekonomisti

Profiili

Finnwatch, SAK ja STTK esittävät hiiliosingon käyttöönottoa sekä toimia veropohjan tiivistämiseksi.

metsä

Järjestöjen tänään julkaisemassa vero-ohjelmassa esitellään 16 konkreettista toimenpidettä verotuksen oikeudenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Järjestöt korostavat, että ekologisen siirtymän toteuttaminen oikeudenmukaisesti edellyttää muutoksia myös verotukseen.

– Verotuksella voimme vaikuttaa siihen, että välttämättömistä ilmasto- ja luontokatotoimista aiheutuvat kustannukset eivät jakaudu epäoikeudenmukaisesti, sanoo SAK:n veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka.

Järjestöt katsovat, että siirtymätoimien rahoituksen on perustuttava progressiiviseen verojärjestelmään ja päästöverojen negatiivisia vaikutuksia on kompensoitava heikoimmassa asemassa oleville.

Yksi konkreettinen ohjelmassa esitettävä toimi on hiiliosingon käyttöönotto. Hiiliosingolla tarkoitetaan päästöveroilla kerättävien tuottojen palautusta kansalaisille joko tasasuuruisen tai esimerkiksi alueellisesti tai tuloluokittain kohdennetun maksun muodossa.

– Ilman kompensoivia toimia päästöverojen tulonjakovaikutukset ovat usein regressiivisiä. Hiiliosingon avulla uusien tai nykyistä korkeampien päästöverojen vaikutukset saadaan käännettyä progressiivisiksi ilman että veron ohjausvaikutusta menetetään, toteaa Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.

Verotuksen oikeudenmukaisuutta vaaditaan vahvistettavaksi myös tilkitsemällä veropohjan aukkoja sekä vähentämällä varakkaimpia ja suurituloisimpia perusteettomasti hyödyttäviä verotukia.

– Yritysveropohjan aukoista ja osinkoverotukseen kohdistuvista huojennuksista hyötyvät eniten isojen yritysten omistajat, jotka sijoittuvat tulojakauman yläpäähän. Näihin ongelmiin puuttuminen lisää verotuloja ja turvaa samalla verotuksen progressiota, tiivistää Hietanen.

Samalla tulee varmistua siitä, etteivät valtion menojen suunnitteluprosessit ohjaa uusien veropohjan aukkojen luomiseen tai tehottomaan veropolitiikkaan.

Nykyisellään jokainen hallitus asettaa oman hallituskautensa menoille ylärajan ja sitoutuu pitämään menonsa tämän niin kutsutun kehyksen sisällä. Tulopuolta ei sen sijaan huomioida kehysmenettelyssä lainkaan, joten verotukien ja muiden veronalennusten antamista kehysmenettely ei rajoita.

– Nykymuodossaan kehysbudjetointi ohjaa päättäjiä kansantalouden kannalta kalliisiin ja tehottomiin veroalennuksiin, ja voi hankaloittaa tärkeiden ilmasto- ja luontokatotoimien toteutusta. Kehysmenettely on päivitettävä tälle vuosituhannelle, sanoo STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Lue: Oikeudenmukainen ekologinen siirtymä -vero-ohjelma

Ajankohtaista

17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue
16.5.2024

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Tarvitaan vaikuttavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä

Lue