Ammattiliitto Jytyn uutena edunvalvontajohtajana hiljattain aloittanut entinen tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara pitää työehtosopimuksia ja niiden palkkaratkaisuja keskeisenä tekijänä samapalkkaisuuden ja palkkatasa-arvon edistämisessä. Työmarkkinapolitiikkaan kiinnitettiin huomiota myös Sosiaali- ja terveysministeriön samapalkkaohjelman raportissa, joka julkaistiin tänään 2. helmikuuta.
Tällä hetkellä naisten ja miesten palkkaero työmarkkinoilla on noin 16 %, eli naisten keskiansio on noin 84 % miesten keskiansiosta. Julkisen sektorin, kuten kuntien ja hyvinvointialueiden palkkauksella on suuri merkitys palkkatasa-arvoon, sillä naisten osuus näillä julkisilla aloilla on noin 80 %.
– Kysymys on ennen kaikkea naisvaltaisten alojen palkkauksellisesta aliarvostuksesta, joka koskettaa erityisesti kunta-alaa ja uusia hyvinvointialueita, mutta myös esimerkiksi yksityisiä palvelualoja, Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara korostaa.
– Merkittävä työkalu samapalkkaisuuden edistämisessä on palkka- ja sopimuspolitiikka, jonka avulla on ratkaistava naisvaltaisten alojen palkkauksellinen aliarvostus – käytännössä naisvaltaisten alojen suuremmilla palkankorotuksilla, Maarianvaara jatkaa.
– Samapalkkaisuuden ainoana ongelmana ei ole segregaatio, jossa ammattialat jakautuvat nais- ja miesenemmistöisiin aloihin. Yhteiskunnassa vallitsee varsin laaja yhteisymmärrys siitä, että työmarkkinoilla ongelmana on naisvaltaisten alojen palkkauksellinen aliarvostus. Emme voi lähteä vain siitä, että naisten on siirryttävä yksityissektorille ja miesten puolestaan julkiselle puolelle, Maarianvaara huomauttaa.
Viime vuoden sopimusneuvotteluissa sovittiin, että kunta-alan ja uusien hyvinvointialueiden henkilöstön palkankorotukset ovat kustannusvaikutuksiltaan vuosina 2023 ja 2024 vähintään vientialojen suuruiset. Lisäksi sovittiin vuosien 2023–2027 palkkarakenneohjelmasta, joka nostaa palkkoja keskimäärin 5,1 % vientialoja enemmän.
– Kunta-alalle ja hyvinvointialoille sovitut vientialoja suuremmat palkankorotukset ovat välttämättömiä samapalkkaisuuden saavuttamiseksi, Maarianvaara sanoo.
Myös hyvinvointialueilla tehtävä palkkojen harmonisointi antaa erinomaisen mahdollisuuden palkkatasa-arvon edistämiseen. Palkkojen harmonisointi on hyvinvointialueiden työnantajien velvollisuus, ja se on tehtävä kohtuullisessa noin 2 vuoden määräajassa.
– Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava samaa palkkaa hyvinvointialueilla. Palkkaharmonisointi on myös tärkeä tekijä palkkatasa-arvon edistämiseksi, Maarianvaara huomauttaa.
Työnantajaliitot ja ammattiliitot aidosti mukaan samapalkkaisuusohjelmaan
Ammattiliitto Jyty kiittää maan hallitusta perhevapaauudistuksesta, joka antaa hyvät lähtökohdat tasavertaiselle hoivavastuulle ja työelämän tasa-arvon edistämiselle, kunhan uudistus huomioidaan myös työ- ja virkaehtosopimuksissa ja työpaikkatason käytännöissä.
Valitettavasti hallitus ei saanut vietyä maaliin asti palkka-avoimuuden lisäämistä ja raskaussyrjintäsuojan vahvistamista, joita erityisesti työnantajapuoli vastusti voimakkaasti.
Mikäli samapalkkaisuusohjelmaa jatketaan tulevalla hallituskaudella, olisi siihen saatava mukaan myös ammattiliitot ja työnantajaliitot, joilla on päätösvalta sopimus- ja palkkapolitiikassa.
Vastuu sukupuolten tasa-arvon edistämisestä on myös jokaisella työpaikalla. Vähintään 30 hengen työpaikoilla on tehtävä tasa-arvosuunnitelma, jossa päätetään toimenpiteistä, joilla tasa-arvotilannetta voidaan konkreettisesti kehittää. Tasa-arvosuunnitelman osana on tehtävä myös palkkakartoitus, jotta voidaan puuttua mahdollisiin sukupuoleen liittyviin palkkaeroihin.
Lisätietoja Jytyssä: Edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara, puh. 040 968 0538
Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, hyvinvointialueilla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.