Yhdenvertaisuuslain uudistus hyväksyttiin eduskunnassa – mikä muuttuu ensi vuonna?

Kirjoittaja:

Katariina Sahlberg

juristi, työlainsäädäntö

Profiili

Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus hyväksyttiin eduskunnassa ja uudistettu yhdenvertaisuuslaki tulee voimaan ensi kesäkuussa. Osittaisuudistus on monilta osin tervetullut, mutta puutteitakin uudistuksesta löytyy. 

Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää.  Mikä laissa sitten muuttuu uudistuksen myötä? 

Uudistuksen myötä työnantajan yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitetta selkeytetään. Jatkossa yhdenvertaisuussuunnitelman pitää sisältää myös yhdenvertaisuuden arvioinnin johtopäätökset. Tämän lisäksi sekä yhdenvertaisuussuunnittelu että yhdenvertaisuuden edistäminen laajentuvat koskemaan varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia. 

Lakiuudistuksen myötä häirinnän määritelmää muutetaan. Jatkossa häirintä voi kohdistua yksilön lisäksi myös ihmisryhmään. Teemaan liittyen varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan sekä koulutuksen järjestäjän vastuuta puuttua tiedossaan olevaan häirintään selkeytetään. 

Jatkossa häirintä voi kohdistua yksilön lisäksi myös ihmisryhmään.

Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden ja palveluiden tarjoajan on tehtävä toiminnassaan kohtuullisia mukautuksia vammaisille henkilöille. Uudistetun yhdenvertaisuuslain mukaan kohtuullisia mukautuksia arvioitaessa otetaan ensisijaisesti huomioon vammaisen henkilön tarpeet. 

Myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltaan tulee ensi kesänä muutoksia, sillä se laajenee koskemaan myös työelämää. Jatkossa toimivaltaisia yhdenvertaisuuslain valvontaviranomaisia työelämän osalta ovat työsuojeluviranomainen sekä yhdenvertaisuusvaltuutettu. 

Uudistuksen myötä asia voidaan viedä käsiteltäväksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan ilman, että asiassa on nimettyä uhria. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi jatkossa myös suosittaa hyvityksen maksamista syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneelle.  

Kuten edellä todettu, me STTK:ssa kannatamme uudistusta monilta osin. Uudistukseen jäi kuitenkin myös puutteita. Näkemyksemme mukaan uudistuksen yksi merkittävimmistä puutteista on se, ettei yhdenvertaisuuslakiin esitetty säännöstä yhdenvertaisuussuunnitelman säännöllisestä päivittämisestä. Tasa-arvolain mukaan työpaikan tasa-arvosuunnitelma on päivitettävä pääsäännön mukaan joka toinen vuosi. Ei ole perusteltua, että asiasta on säädetty eri tavalla yhdenvertaisuuslaissa ja tasa-arvolaissa.  

Mielestämme työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisvelvoitteen edellytyksenä olevaa henkilöstörajaa vähintään 30 henkilöstä olisi tullut laskea alemmaksi.

Mielestämme työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisvelvoitteen edellytyksenä olevaa henkilöstörajaa vähintään 30 henkilöstä olisi pitänyt laskea alemmaksi. Tällä hetkellä yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisvelvoite koskee käytännössä vain alle kahta prosenttia yrityksistä. Toivottavasti tulevaisuudessa nämäkin asiat saadaan laissa korjattua.   

Miten yhdenvertaisuuslaki muuttuu?

  • yhdenvertaisuussuunnitelman tulee sisältää myös yhdenvertaisuuden arvioinnin johtopäätökset
  • yhdenvertaisuussuunnittelu ja yhdenvertaisuuden edistäminen laajentuvat koskemaan varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia
  • häirintä voi kohdistua yksilön lisäksi myös ihmisryhmään
  • varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan sekä koulutuksen järjestäjän vastuuta puuttua tiedossaan olevaan häirintään selkeytetään
  • kohtuullisia mukautuksia arvioitaessa otetaan ensisijaisesti huomioon vammaisen henkilön tarpeet
  • yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivalta laajenee työelämään. Toimivaltaisia yhdenvertaisuuslain valvontaviranomaisia työelämän osalta ovat työsuojeluviranomainen sekä yhdenvertaisuusvaltuutettu.
  • asia voidaan viedä käsiteltäväksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan ilman, että asiassa on nimettyä uhria
  • Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi suosittaa hyvityksen maksamista syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneelle.

Katariina Sahlberg 
Kirjoittaja on STTK:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden asiantuntija 

Ajankohtaista

27.1.2023

SuPerin Paavola Kansallisena lähihoitajapäivänä 27.1.: Laadukas lähihoitajakoulutus on merkittävä alan vetovoimatekijä

Lue
27.1.2023

Tehy: Lähihoitajapula heikentää hoidon laatua ja potilasturvallisuutta

Lue
26.1.2023

Pro ja ERTO ovat tänään 26.1. ilmoittaneet lakosta taloushallintoalalle

Lue
26.1.2023

ERTO ja Pro antoivat taloushallintoalalle lakkovaroituksen

Lue
26.1.2023

Suunnittelu- ja konsulttialalle ylityökielto ja työasioissa vapaa-aikana matkustamisen kielto

Lue
26.1.2023

Osaajapula ratkaistaan koulutuksen tasa-arvolla 

Lue
26.1.2023

Vihreä siirtymäkään ei osaamatta onnistu

Lue
25.1.2023

STTK kannattaa luottamusmiehen aseman vahvistamista lainsäädännöllä

Lue