Osaaminen on työmarkkinoilla kauppatavaraa. Sen arvo määritellään rekrytoinnin yhteydessä. Arvon määrittämiseen vaikuttaa olennaisesti työnhakijan kyky tehdä oma osaaminen näkyväksi. Jo pelkästään työkokemuksen kautta meille kaikille kertyy valtava määrä osaamista, jota on vaikea tunnistaa ja josta on vaikea kertoa muille. Piiloon jäävä osaaminen jää helposti hyödyntämättä eikä auta myöskään työyhteisöä kasvamaan ja kehittymään.
Osaamisen kehittäminen työpaikoilla on moninaista. Muodollisten koulutusten ja kurssien rinnalla uuden oppimista voidaan tukea esimerkiksi tehtävänkierrolla tai mentoroinnilla. Kuitenkin mitä epämuodollisempiin oppimisen muotoihin tullaan, sitä vaikeampaa on tehdä siitä syntyvää osaamista näkyväksi. Osin oma osaaminen on monilta piilossa myös itseltä. Osaamisen näkyväksi tekemiseen tarvitaan peilejä. Työpaikalla sellaisena voi toimia työkaveri tai esimies, joka huomaa ja auttaa sanoittamaan osaamista, jolle itse olemme sokeita.
Osaamiskartoitukset koulutuksen kohdentamisen tueksi
Osaamiskartoitukset ovat systemaattinen keino tehdä eri tavoin hankittu osaaminen näkyväksi. Esimerkiksi omalla työpaikallani toteutettiin digiosaamiseen liittyvä osaamiskartoitus, jonka pohjalta on suunniteltu ja toteutettu henkilöstölle koulutusta. Kokemukseni mukaan osaamiskartoitus toimii kahteen suuntaan: toisaalta se jäsentää osallistujille kuvaa työyhteisössä tarvittavasta osaamisesta ja toisaalta antaa työnantajalle tärkeää tietoa henkilöstökoulutuksen kohdentamista varten.
Sama koulutus kaikille -malli harvoin palvelee juuri kenenkään tarpeita. Tarvitaan räätälöintiä eri kohderyhmille ja joskus yksilöllisiä oppimisratkaisuja.
Osaaminen on työyhteisöissä myös lainatavaraa. On tärkeää, että osaaminen ei muutu itsestäänselvyydeksi ja että osaamisasioita mietitään vielä rekrytointipäätöksen jälkeenkin.
Sama koulutus kaikille -malli harvoin palvelee juuri kenenkään tarpeita.
Hyvä työnantaja arvostaa koko työyhteisön osaamista ja tarjoaa kaikille työntekijöille yhdenvertaiset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen. Työolobarometri piirtää aikasarjaa työnantajan maksamaan koulutukseen osallistumisesta. Koulutukseen käytettyjen työpäivien määrä kääntyi pitkän laskun jälkeen yllättäen nousuun koronavuonna 2021. Osallistumisaste kuitenkin vaihtelee edelleen jyrkästi työntekijöiden sosioekonomisen aseman ja työnantajasektorin mukaan. Erityisesti kuntien työntekijät kokevat työn kiireisyyden merkittäväksi esteeksi osaamisen kehittämiselle. Kaikkien osaamista ei selvästikään pidetä työpaikoilla yhtä arvokkaana.
Työyhteisön uudistumisen kannalta oleellisia ovat toimintatavat ja rakenteet, joilla sinun ja minun osaamisesta tulee koko yhteisön osaamista. Työ2030-hankkeessa laadittu Oppimisen starttipaketti auttaa vauhdittamaan oppimiskeskustelua työpaikoilla. Työkaluja osaamisen näkyväksi tekemiseen on koottu myös Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpan sivuille.
STTK osallistuu Osaaminen näkyviin -viikolle 5.-11. syyskuuta.
Riina Nousiainen
Kirjoittaja on STTK:n koulutuksen ja osaamisen asiantuntija
Antti Palola | 24.8.2022