Ukrainan sota hidastaa Suomenkin talouskasvua

Kirjoittaja:

Seppo Nevalainen

ekonomisti

Profiili
Ihmisiä Ukrainan rauhan puolesta pidetyssä mielenosoituksessa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun lopussa heikensi Euroopan ja samalla myös Suomen talousnäkymiä. Suomen taloutta ennustavat tutkimuslaitokset ovat pudottaneet ennusteitaan talouskasvusta tälle vuodelle. Vielä vuoden alussa ne ennakoivat Suomen kasvuksi tänä vuonna noin kolmen prosentin tasoa mutta nyt enää 1,5 – 2 prosenttia. Talouskasvun hidastumiseen ovat syinä Ukrainan sodasta seurannut epävarmuuden lisääntyminen, inflaation nopeutuminen ja Venäjän kaupan väheneminen.

Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus vaikuttaa kielteisesti kuluttajien ja yritysten odotuksiin. Kuluttajat tulevat varovaisemmiksi kulutuspäätöksissään ja yritykset miettivät tarkemmin uusia investointeja. Nämä hidastavat talouskasvua. Kun samat vaikutukset ovat lisääntyneet koko Euroopassa, se vähentää myös vientikysyntää Suomen päämarkkina-alueella.

Niukkuutta lisäävät tekijät nostavat hintoja.

Energian ja ruoan hinnan nousu ovat kiihdyttäneet inflaatiota viime aikoina. Hinnat ovat nousseet Suomessa vuoden takaiseen verrattuna lähes kuusi prosenttia. Osa inflaation kiihtymisestä johtuu Ukrainan sodasta. Venäjä on tärkeä fossiilisten polttoaineiden ja Ukraina puolestaan elintarvikkeiden viejä. Venäjään kohdistetut pakotteet ovat vähentäneet sen fossiilisten polttoaineiden vientiä Eurooppaan, ja Ukrainan elintarviketuotanto romahtaa sodan vuoksi. Nämä niukkuutta lisäävät tekijät nostavat hintoja. Kiihtynyt inflaatio on jo johtanut markkinakorkojen nousuun. Keskuspankit ovat jo joko aloittaneet tai aloittavat lähiaikoina ohjauskorkojen noston. Korkotason nousu viilentää osaltaan talouden näkymiä.

Suomessa inflaation kiihtyminen syö tänä vuonna palkansaajien ostovoimaa. Palkansaajien reaaliansiot alenevat parilla prosentilla. Viime syksynä ja tänä keväänä sovitut palkankorotukset, jotka olivat noin kahden prosentin tasoa vuodessa, eivät riitä pitämään reaaliansioita plussalla. Ensi syksyn palkkaneuvotteluihin kasautuukin aiempaa enemmän paineita, jotta ostovoiman aleneminen saadaan käännettyä nousuun.

Talousennusteet olettavat, että Suomessa vältytään talouden taantumalta.

Suomen viennistä noin viisi prosenttia on mennyt Venäjälle. Tuonnin osuus Venäjältä on ollut kymmenen prosentin tasoa. Kaupankäynti Venäjän kanssa on vähentynyt nopeasti talouspakotteiden ja yritysten Venäjältä vetäytymisen vuoksi. Osa Venäjän tuonnista on korvattu länsituonnilla, kuten öljyn ja myös sähkön suhteen on jo tapahtunut. Myös maakaasun tuonti Venäjältä on loppumassa. Venäjän kaupan vähentyminen nostaa hintatasoa, koska muulta hankitut korvaavat tuotteet ovat kallistuneet.

Ukrainan sota kuitenkin näillä näkymin ainoastaan hidastaa talouskasvua Suomessa. Talousennusteet olettavat, että Suomessa vältytään talouden taantumalta. Talouden kehitys jatkossa riippuu sodan kestosta ja siitä, että sodan laajenemiselta vältytään. Kaikkien yhteinen toive on varmasti se, että sota loppuisi mahdollisimman pian ja päästäisiin normaaliin päiväjärjestykseen.

Seppo Nevalainen
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti

Ajankohtaista

2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue
2.2.2023

Jyty: Palkkatasa-arvoa on edistettävä työehtosopimuksilla

Lue
2.2.2023

STTK kannattaa samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin suosituksia

Lue
1.2.2023

SuPer: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa, onko lääkehoidon toteutus turvallista?

Lue
1.2.2023

RIA ja RKL vaativat nopeaa reagointia uhkaavaan taantumaan

Lue
1.2.2023

Nolottaako kertoa, että särkee päätä?

Lue
31.1.2023

SAK, Akava ja STTK: Palveluita ja toimeentuloturvaa on kehitettävä kokonaisuutena

Lue
31.1.2023

Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Lue