Nolla työtapaturmaa edellyttää päättäväisyyttä ja sitoutumista työturvallisuuteen

Kirjoittaja:

Erkki Auvinen

työelämäasiantuntija

Profiili

Hyvän työturvallisuuskulttuurin lähtökohtana on luottamuksellinen ja ratkaisukeskeinen vuorovaikutus työpaikan toimijoiden kesken. Se auttaa ymmärtämään työpaikan vaarat ja epäkohdat. Se myös lisää sitoutumista yhdessä mietittyihin työturvallisuustoimiin.

Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan vakuutuslaitokset korvasivat viime vuonna yhteensä 110 100 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa. Niistä reilu 90 000 sattui työpaikalla työtehtävissä ja vajaat 20 000 asunnon ja työpaikan välisellä matkalla.

Tapaturmia sattui enemmän kuin vuonna 2020, mutta vähemmän kuin vuonna 2019. Tilastoissa näkyvät talouden sopeutuminen koronatilanteeseen ja viime vuosien erilaiset sääolosuhteet. Isommassa kuvassa tapaturmaluvuista ei voi lukea merkittävää myönteistä kehitystä.

Jokaisella työtapaturmalla on hintansa. Kovimman maksaa vahingoittunut itse, kun hänelle tapaturmasta koituu inhimillisiä kärsimyksiä ja tulonmenetyksiä. Työnantajille yksittäisen tapaturman kustannukset voivat olla jopa kymmeniä tuhansia euroja. Yhteiskuntakaan ei jää osattomaksi, sillä työtapaturmat maksavat työkyvyttömyyskustannuksina vuosittain useita miljardeja.

On hämmentävää, että työtapaturmia ei saada kitkettyä. Nähdäänkö liian monella työpaikalla työturvallisuus ikävänä, kustannuksia aiheuttavana asiana ja viranomaisten valvomana pakkona? Eivätkö kohonneet tapaturmavakuutusmaksut, kustannukset ylitöistä, sijaisten perehdyttämisestä ja uusien työntekijöiden rekrytoinnista, aikataulumuutoksista, laatuongelmista ja niistä aiheutuneista mainehaitoista saa työpaikkoja panostamaan työturvallisuuteen?

Toimiva työturvallisuus rakentuu pienille päivittäisille teoille ja jatkuvalle parantamiselle.

Edelläkävijätyöpaikkojakin onneksi löytyy. Työterveyslaitos on vuodesta 2003 ylläpitänyt Nolla tapaturmaa -verkostoa. Siihen kuuluvia vajaata 500 työpaikkaa yhdistää nollan työtapaturman tavoittelu. Käytännössä se tarkoittaa päättäväistä suhtautumista ja sitoutumista työturvallisuuden kehittämiseen – yhdessä oppien, kehittäen ja jakaen. Työturvallisuus nähdään myönteisenä asiana. Se on itsestä, työkavereista ja koko organisaatiosta välittämistä.

Työturvallisuushaasteisiin tartutaan parhaiten viemällä kehitystyö osaksi työyhteisön arkea. Toimiva työturvallisuus rakentuu pienille päivittäisille teoille ja jatkuvalle parantamiselle. Niiden avulla työolot pidetään kunnossa ja toimivina. Avainasemassa on yhteistyö. Työnantaja kantaa työturvallisuusvastuun, mutta työpaikan työsuojeluasiantuntijat ja kaikki työntekijät osallistetaan tarvittavien toimien miettimiseen, toteutukseen ja seurantaan.

Työturvallisuuden kehittämisen ydin on siellä, missä itse työkin tehdään. Työntekijöitä pidetään aidosti oman työnsä parhaina asiantuntijoina myös työturvallisuutta kehitettäessä. Tällainen toiminta ei ole kiinni työpaikan koosta, resursseista tai osaamisesta. Se on mahdollista ihan jokaisella työpaikalla. Kaikki työpaikat voivat olla edelläkävijöitä työturvallisuusasioissa.

Erkki Auvinen
Kirjoittaja on STTK:n työelämäasiantuntija

Tänään 28.4. vietetään Kansainvälistä työturvallisuuspäivää. Suomessa teemana on pienten työpaikkojen työturvallisuus ja työsuojelutoiminta.

Ajankohtaista

2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue
2.2.2023

Jyty: Palkkatasa-arvoa on edistettävä työehtosopimuksilla

Lue
2.2.2023

STTK kannattaa samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin suosituksia

Lue
1.2.2023

SuPer: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa, onko lääkehoidon toteutus turvallista?

Lue
1.2.2023

RIA ja RKL vaativat nopeaa reagointia uhkaavaan taantumaan

Lue
1.2.2023

Nolottaako kertoa, että särkee päätä?

Lue
31.1.2023

SAK, Akava ja STTK: Palveluita ja toimeentuloturvaa on kehitettävä kokonaisuutena

Lue
31.1.2023

Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Lue