STTK: Ilmastosopu tärkeä, kasvu edellyttäisi vahvempaa panostusta osaavaan työvoimaan

Lisätietoja:

Antti Koskela

ekonomisti

Profiili
Talous

Hallituksen budjettiesitys ensi vuodelle tasapainottaa julkista taloutta merkittävästi kuluvaan vuoteen nähden. Velkaantuminen vähenee, ja velkasuhde bruttokansantuotteeseen nähden tasoittuu.
– STTK:n mielestä on myös hyvä, että yhteiskunta avautuu koronakriisin jäljiltä normaaliin terveysturvallisuus huomioiden, ekonomisti Antti Koskela toteaa.
 
Talous- ja työllisyyskehityksen vahvistamiseksi on STTK:n mielestä jatkettava elvytystä ja vietävä sovittuja työllisyystoimia eteenpäin.
– Myönteistä budjettiesityksessä on exit- eli arvonnousuvero, jolla vahvistetaan veropohjaa.
 
Sopu ilmastotoimista hallituksen kesken on tärkeä signaali.
– Ilmastotavoitteista on pidettävä kiinni ja niitä on vietävä määrätietoisesti kohti konkretiaa. Hallituksen yhteisymmärrys vaadittavista toimenpiteistä on tärkeä viesti muutoksesta. Samalla on huolehdittava oikeudenmukaisesta siirtymästä. Parlamentaarisen seurantaryhmän tehtäväksi jää sitouttaa kaikki eduskuntapuolueet ilmastotoimiin, Koskela korostaa. 

STTK pitää välttämättöminä hallituksen hoito- ja palveluvelan purkuun kohdistamia lisäresursseja. Alan oma ohjelma osaavan työvoiman varmistamiseksi on tarpeellinen päätös, samoin kuin rahoituksen aikaistaminen sote-alueille. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan turvaaminen koronan jälkeen on myös talouskasvun edellytys. Tieteeseen ja tutkimukseen kaavailtujen leikkausten peruminen tukee orastavaa kasvua kestävästi.

Tavoitteena olevaan työllisyysasteeseen nähden tarvitaan lisää panostuksia, jotta pohjoismainen taso saavutetaan. Olennainen asia on osaavan työvoiman saatavuus.
– Se edellyttää vauhtia jatkuvan oppimisen toimiin ja kansainväliseen rekrytointiin. Ulkomaisten tutkintojen tunnustamisen kehittäminen on tärkeä askel ja sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia osaavan työvoiman saamiseen, Koskela korostaa.

Hallitus suuntaa 70 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamisen.
– Se on tärkeää oppivelvollisuusiän nostamisen myönteisten vaikutusten ja ammatillisen koulutuksen laadun sekä saatavuuden varmistamiseksi. Lisäresurssit korkeakoulujen aloituspaikkoihin olisivat olleet tervetulleita. Hallituksen tavoite saada vähintään puolelle nuorista aikuisista korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä on edelleen ajankohtainen.

STTK jää kaipaamaan budjettiriihestä konkreettisia toimia palkkatasa-arvon edistämiseksi.
– Hallituksen tahtotila samapalkkaisuusohjelman ja palkka-avoimuuden edistämiseksi jäi vielä avoimeksi, Koskela harmittelee. 

Lisätietoja STTK:ssa: ekonomisti Antti Koskela, puhelin 044 543 9838.

Ajankohtaista

24.9.2021

SuPerin hallitus: Koulutetun hoitohenkilöstön saatavuus on turvattava

Lue
23.9.2021

Ammattiliitto Pro: Vähennykset vaarantavat Tampereen yliopiston toiminnan

Lue
23.9.2021

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK: Sosiaaliturvaa uudistettava kestävällä tavalla

Lue
22.9.2021

SuPerin Paavola: Työnantaja tarvitsee työntekijöitä hoitajapulassa, mutta ei ole valmis maksamaan siitä

Lue
21.9.2021

SuPerin Paavola: Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden on varattava riittävät määrärahat sote-palveluihin – alibudjetointi ongelmana

Lue
17.9.2021

STTK: Suomen hyvin toimivan eläkejärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen välttämätöntä

Lue
17.9.2021

Q&A: Uusi perhevapaamalli

Lue
16.9.2021

STTK: Työ- ja elinkeinoministeriön raportti antaa pohjan kehittää työehtosopimusten rajariitoihin liittyvää lainsäädäntöä

Lue