Rokote ja pitenevä päivä torjuvat uutta Annus horribilisia

Antti Palola, STTK

Tänään on talvipäivänseisaus, aurinko alimmillaan ja päivä lyhimmillään. Päivän lyhyyttä ja harmautta korostaa monin paikoin lumeton maisema. Toivottavasti saamme koko maahan lumipeitteen, jotta pääsisimme joulutunnelmaan ja nauttimaan valkeasta joulusta.


Kirjoitin juhannuksen alla, että kimurantin työmarkkinakierroksen, haastavan talous- ja työllisyys tilanteen sekä korona-pandemian johdosta tästä vuodesta muodostui Annus horribilis – kauhea vuosi.

Kesän rauhallisemman vaiheen jälkeen koronatilanne on syksyn aikana jatkunut lähes yhtä haasteellisena kuin viime keväänä. Asiaa on nyt jonkin verran helpottanut ihmisten lisääntynyt tietoisuus ja sopeutuminen tilanteeseen.
Hallitus on joutunut päätöksiä tehdessään tasapainoilemaan yhtäältä terveystilanteen ja toisaalta talous- ja työllisyystilanteen asettamien haasteiden välillä. Kolmas selviytymiseen liittyvä haaste on ollut kansalaisten henkisen kantin kestäminen.

Toivottavasti lisää valoa tähän keskitalven pimeyteen tuo kohta pitenevän päivän lisäksi myös luvassa oleva koronarokote.

Mielestäni hallitus on onnistunut tehtävässään varsin hyvin. Jälkeenpäin on aina helppo arvostella tehtyjä päätöksiä. Silloin turhan usein unohtuu, että kriisitilanteessa päätöksiä on tehtävä nopeasti ja että päätökset tehdään aina sillä hetkellä parhaan saatavissa olevan tiedon varassa.

Toivottavasti lisää valoa tähän keskitalven pimeyteen tuo kohta pitenevän päivän lisäksi myös luvassa oleva koronarokote. Toistaiseksi meidän on kuitenkin elettävä viruksen kanssa sekä noudatettava asiantuntijoiden ja viranomaisten ohjeita ja määräyksiä, kunnes kovasti kaivattu tehokas ja turvallinen rokote on saatu suojaamaan ihmisiä.


Hallitus antoi syksyn budjettiriihessä työmarkkinajärjestöille toimeksiannon, jonka mukaan niiden olisi ollut marraskuun loppuun mennessä tehtävä yhteinen esitys, jolla olisi voitu edistää yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina-asemaansa ja työssä jaksamista. Hallitus ilmoitti, että mikäli järjestöt eivät saa aikaan yhteistä esitystä, se tekee itse tarvittavat päätökset.

Toimeksiannon keskiössä oli yli 55-vuotiaiden työllisyyttä edistävä kokonaisuus ja tavoitteena oli vähentää varhaista työelämästä poistumista tavoilla, jolla saavutetaan vähintään 10 000 työllisen lisäys vuoteen 2029 mennessä VM:n todentamana. Kokonaisuus ei saanut myöskään heikentää julkista taloutta.

Hallituksen toimeksiannon reunaehtojen myötä oli selvää, että kokonaisuuteen pääsemiseksi työttömyysturvan lisäpäivistä eli eläkeputkesta tultaisiin luopumaan – ja kysymys oli lähinnä siitä, että miten ja koska.

Valitettavasti emme tällä kertaa onnistuneet työmarkkinajärjestöjen kesken pääsemään hallituksen toivomaan yhteiseen esitykseen. Palkansaajajärjestöt julkistivat marraskuun lopussa neuvottelujen päätyttyä tuloksettomina oman esityksensä toimenpiteistä, jotka olisivat täyttäneet hallituksen neuvotteluille asettamat reunaehdot kaikilta osin.

Hallitus päätti viime torstaina toimenpiteistä yli 55-vuotiaden työllisyyden parantamiseksi. Päätöstä tarkastellessa voi todeta sen perustuvan pitkälti palkansaajajärjestöjen yhteiseen esitykseen – luonnollisesti ei kuitenkaan sellaisenaan.

Hallituksen päätöksistä merkittävin oli työttömyysturvan lisäpäivien poistaminen asteittain vuodesta 2023 alkaen. STTK ei hyväksy työttömyysturvan lisäpäivien poistamista kokonaan, sillä työttömien kurittaminen ei luo yhtään uutta työpaikkaa. Tarvitsemme osaamista vahvistamalla, innovaatioita kehittämällä ja kasvun kautta uusia hyviä työpaikkoja.

Tarvitsemme eläkeputken sijasta osaamisputken, joka alkaa varhaislapsuuden esiopetuksessa ja jatkuu läpi elämän. Osaaminen on parasta turvaa muutoksessa ja kun osaa, niin silloin myös pärjää.

Muilta osin hallituksen esitykset työllisyyden parantamiseksi ovat kohtuullisen tasapainoisia. Työttömän turvan varmistaminen toteutuu melko hyvin, sillä irtisanotun työntekijän uudelleen työllistymisen nopeuttaminen jo irtisanomisaikana on erittäin hyvä linjaus. Muutosturvamaksu on kokonaan uusi elementti ja se sisältää palkansaajajärjestöjen perään kuuluttaman työnantajakohtaisen irtisanomisosan, joka kannustaa välttämään ikääntyvien irtisanomista.

Meidän tulee korostaa jatkossa entistä enemmän, että 55-vuotias ei ole työmarkkinoilla vanha, kun puhutaan työurien pidentämisestä

Erittäin tervetullut asia on myös aikomus vahvistaa yli 55-vuotiaiden mahdollisuutta siirtyä osa-aikaiseen työhön työaikalakia ja työsopimuslakia tarkistamalla.

On tärkeä myös huomioida, että työttömyysturvan lisäpäivät poistuvat vaiheittain vuoden 2023 alusta lukien.

Meidän tulee korostaa jatkossa entistä enemmän, että 55-vuotias ei ole työmarkkinoilla vanha, kun puhutaan työurien pidentämisestä. On tartuttava asenteisiin, sillä ikärasismi on tosiasia suomalaisilla työmarkkinoilla. Meidän on taisteltava sitä vastaan yhtä hyvin nuorten pätkätyöläisten kuin ikääntyvien työttömyysuhan alla olevien kohdalla.


Syksyn suuri työmarkkinauutinen oli Metsäteollisuus ry:n ilmoitus luopua valtakunnallisista työehtosopimuksista. Ajankohta yllätti, mutta sisältö ei: merkit ovat olleet ilmassa jo jonkin aikaa.

Metsäteollisuus haluaa lisätä paikallista ja yrityskohtaista sopimustoimintaa. Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä totesikin kiertelemättä haastattelussa (HS 3.10.), että työnantajien pyrkimys on muun muassa lisätä työnantajien oikeutta päättää työn järjestämisestä – eli lisätä direktio-oikeutta.

Metsäpatruunoiden ajatus on ollut, että ensin suitsitaan keskitettyjä sopimuksia tehnyt ja suomalaisen työn hinnasta neuvotellut työnantajakeskusjärjestö EK. Nyt vuorossa näyttävät olevan valtakunnallisia sopimuksia neuvottelevat toimialakohtaiset työnantajaliitot. Perimmäinen tavoite on, että yritykset neuvottelevat jatkossa työpaikkakohtaiset sopimukset suoraan yksittäisten työntekijöiden kanssa.

Kaiken huipuksi UPM:n työmarkkinajohtajaksi siirtyvä Metsäteollisuuden työmarkkinajohtaja on todennut, että yrityskohtaiset neuvottelut aloitettaisiin nollasta eikä aiemmilla sopimuksilla ole merkitystä. Arvelen, että tätä työntekijäliitot eivät purematta niele.


Sivujuonena metsäpatruunoilla ja vähän muillakin on pitkään itänyt ajatus ajaa alas heidän inhoamansa suomalainen ay-liike ja lisätä isäntävaltaa. Toteutuessaan se merkitsisi paluuta yli sadan vuoden takaiseen menneisyyteen. Jokainen, joka on ”linnansa ja päätalonsa” lukenut tietää, mitä se kauniiden paikallisen sopimisen autuudesta viestivien puheiden takana merkitsisi tavalliselle työntekijälle.

Ei ay-liike mihinkään häviä, vaikka laajoista keskusjärjestöjen sopimuksista ja valtakunnallisista liittokohtaisista sopimuksista luovuttaisiinkin. Jatkossakin liitot neuvottelevat sopimukset joko työnantaja- ja työntekijäliittojen kesken tai sitten liittojensa ohjeistamana paikallisesti luottamusmiehen kanssa.

Vanha totuus on, että yksin voi pyytää, mutta vain yhdessä voi vaatia. Se on edelleen työntekijöille tärkeä viesti.

Viestini ammattiliitoille on: työntekijöiden järjestäytymisestä tulee entistäkin tärkeämpää. Liittojen on syytä laittaa jäsenhankintaan ja -pitoon vastedes paljon paukkuja. Vanha totuus on, että yksin voi pyytää, mutta vain yhdessä voi vaatia. Se on edelleen työntekijöille tärkeä viesti.

Jos Metsäteollisuus saa seuraajia, ay-liikkeen on arvioitava omia tavoitteitaan ja toimintatapojaan. Tiedän, että ay-liike ei ole peloissaan eikä edes hermostunut. Tehtävämme on selvä: olemme jatkossakin työpaikoilla jäsentemme ja työntekijöiden tukena sopimuksia tehtäessä. Tavat toimia valitaan tilanteen mukaan. Isäntävallan pyrkiessä lisääntymään myös ay-liikkeen on terävöitettävä edunvalvontaansa.


Toivotan teille kaikille ja läheisillenne rauhallista joulua sekä menestystä – ja ennen kaikkea terveyttä vuodelle 2021!


Antti Palola
STTK:n puheenjohtaja

Ajankohtaista

19.1.2021

Yli puolet etätyötä tekevistä kokee olevansa tehokkaampia etätyössä kuin työpaikalla

Lue
18.1.2021

STTK:n hallitus: Korona pitää talouden ja työmarkkinat epävarmuudessa pitkään

Lue
18.1.2021

Nuoret aikuiset odottavat työltä vapautta, merkityksellisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia

Lue
15.1.2021

Odotettu YTHS-uudistus tuo terveyspalvelut myös amk-opiskelijoille

Lue
15.1.2021

Finnair Technical Services irtisanoo työntekijöitä koronan varjolla – vaarantuuko puolustusvalmius?

Lue
15.1.2021

Haemme työoikeuden osaajaa Kesäduunari-infoon

Lue
14.1.2021

Uusi lakkovaroitus Suomen Kotidataan

Lue
11.1.2021

Tehy: Hoitajien rokotuskattavuus korkea, koronarokotteesta myös epävarmuutta

Lue