Osaaminen mahdollistaa muutoksen, muutos synnyttää osaamisvaatimuksia

Kirjoittaja:

Riina Nousiainen

asiantuntija, koulutus ja osaaminen

Profiili

Koronapandemia on kiihdyttänyt työelämän ja osaamistarpeiden muutosta. Kuluneen vuoden aikana erityisesti digitalisaation mahdollisuuksia on otettu aiempaa laajemmin käyttöön eri toimialoilla. Osaaminen on mahdollistanut tämän muutoksen, mutta samaan aikaan muutos on synnyttänyt uusia osaamisvaatimuksia.

Jatkuvan oppimisen kasvavaan tarpeeseen on oikeastaan herätty vasta muutama vuosi sitten vahvan talouskasvun aikaan, kun yritykset alkoivat laajemmin huolestua osaavan työvoiman saatavuudesta. Tällä viikolla julkaistu TEM:in raportti tarkastelee työvoiman saatavuutta vuonna 2019 – eli juuri ennen koronapandemiaa. Raportin mukaan rekrytointiongelmat nousivat viime vuonna ennätystasolle, ja jopa 44 prosenttia työvoimaa hakeneista työpaikoista koki rekrytoinnissa ongelmia.

Syyt rekrytointiongelmien taustalla ovat moninaisia, eivätkä kaikki niistä suinkaan palaudu osaamisen puutteisiin. Meillä on kuitenkin käynnissä laajempi koulutus- ja osaamisrakenteen muutos. Vaikka nuoret ikäluokat ovat eläkkeelle poistuvia ikäluokkia korkeammin koulutettuja, suomalaisten koulutustason nousu on pysähtynyt. Osaamistason nosto on määritelty yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi myös viime viikolla julkistetuissa jatkuvan oppimisen parlamentaarisen työryhmän linjauksissa.

Omaa osaamista pitää voida kehittää, ja osaamistasoa nostaa työuran aikana.

Muuttuvassa työelämässä osaaminen on parasta turvaa. Ennakointitulosten mukaan uusista työpaikoista valtaosassa tullaan edellyttämään korkeakoulutasoista osaamista. Siksi STTK on jatkuvan oppimisen uudistuksen valmistelun aikana painottanut, että osaamistason noston tulee ulottua myös työikäisiin. Omaa osaamista pitää voida kehittää, ja osaamistasoa nostaa työuran aikana. Tämän ei kuitenkaan pidä merkitä pitkää poissaoloa työelämästä, vaan osaamista tulisi voida kehittää yhä useammin kiinteästi yhteydessä työhön.

Suomessa on laadukas koulutusjärjestelmä, joka on monin tavoin pystynyt vastaamaan myös työikäisten koulutustarpeisiin. Työelämän muutos nostaa esiin uusia haasteita, joihin vastaaminen edellyttää muutoksia niin koulutusjärjestelmässä kuin laajemminkin jatkuvan oppimisen saavutettavuudessa. Jatkuva oppiminen ei ole ollut samalla tapaa suunnitelmallista ja ohjattua kuin muu koulutus. Suuri osa jatkuvasta oppimisesta tapahtuu työelämässä.

Jatkuva oppiminen halutaan nyt kytkeä tiiviimmin osaksi työelämää. Koulutuksen saavutettavuutta ja jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmää vahvistetaan. Näitä tavoitteita on helppo tukea, ja uudistukselta on lupa odottaa parannuksia työntekijöiden mahdollisuuksiin kehittää osaamistaan työuran aikana. Parlamentaarisen työryhmän jatkuvan oppimisen linjaukset eivät ota kantaa uudistuksen toimeenpanon yksityiskohtiin. Rahoituksen osalta paljon lasketaan EU:n elvytysrahoituksen varaan.

Laajempi osaamisen muutos edellyttää merkittäviä muutoksia myös työpaikoilla.

Jatkuvalle oppimiselle kuitenkin ehdotetaan määritettäväksi seurantaindikaattorit, jotka tarjoavat työkalun uudistuksen tilan ja tavoitteiden seurantaan sekä arviointiin. Tavoitteena on kytkeä indikaattoreiden tarkastelu valtion talousvalmisteluun. Niiden kautta seurattaisiin jatkossa myös työelämässä tapahtuvan jatkuvan oppimisen toteutumista ja esimerkiksi työntekijöiden arvioita siitä, onko oma työpaikka sellainen, että siellä voi oppia jatkuvasti uutta.

Laajempi osaamisen muutos edellyttää merkittäviä muutoksia myös työpaikoilla. Jatkuva oppiminen kasautuu työpaikoillakin tietyille työntekijäryhmille ja esimerkiksi esimiestehtävissä toimiville. Suurena huolena on, että osa työntekijöistä jää toistuvasti vaille tosiasiallisia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Ammattiliitoilla on merkittävä rooli tukea jäseniä osaamisen muutoksessa ja luoda puitteita jatkuvalle osaamisen kehittämiselle työpaikoilla.

Riina Nousiainen
Kirjoittaja on STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija

Ajankohtaista

25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue