Yrittäjän eläkevakuutus ajan tasalle

Kirjoittaja:

Samppa Koskela

juristi, sosiaaliturvalainsäädäntö

Profiili

Sosiaaliturvan uudistaminen on ollut etenkin viime vuosina laajan yhteiskunnallisen keskustelun kohteena. Koronakriisi on osaltaan kääntänyt katseita yhä terävämmin sosiaaliturvajärjestelmän puoleen: onhan turvaverkko sellainen, että toimeentuloa horjuttavaan riskiin kuten työttömyyteen, vanhuuteen tai sairauteen, on voitu varautua riittävästi? Yksi tämän turvaverkon keskeisistä osista on yrittäjän eläkevakuutus YEL.

YEL-järjestelmä on ollut voimassa 50 vuotta ja järjestelmän voi todeta perusperiaatteiltaan toimivaksi. Elämäntilanteet, joissa sosiaaliturvaa ja järjestelmää tarvitaan, pysyvät luonteeltaan varsin muuttumattomina eri aikoina. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö YEL-järjestelmää olisi syytä kehittää ja myös uudistaa nykyaikaan sopivammaksi. On päinvastoin tärkeää, että sosiaaliturvajärjestelmää kehitetään ajassa, kun työelämä ja yhteiskunta muuttuvat.

Työeläketurva karttuu eri eläkelakien perusteella ja myös samanaikaisesti useampaa työtä tehden. Esimerkiksi yritystoimintaa harjoittaneen työura koostuu usein myös palkansaajana tehdystä työstä. Vaikka työeläkejärjestelmä kattaakin laajasti tehdyn ansiotyön ja sosiaaliturva tunnistaa sekä yrittäjänä että palkansaajana tehtävän työn, kuitenkin osa työstä jää työeläkevakuutuksen ulkopuolelle.

Vaikka työeläkejärjestelmä kattaakin laajasti tehdyn ansiotyön ja sosiaaliturva tunnistaa sekä yrittäjänä että palkansaajana tehtävän työn, kuitenkin osa työstä jää työeläkevakuutuksen ulkopuolelle.

Tilanne koskee etenkin itsensä työllistäjiä, jotka työskentelevät usein palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa. Kehittämistoimille on siten tarvetta, koska nykyinen YEL-järjestelmä on lähtökohtaisesti rakennettu vakuuttamaan vakiintuneesti tai päätoimisesti harjoitettavaa yrittäjätoimintaa. Hyvin toimiva sosiaaliturvajärjestelmä tarjoaa kattavan ja mutkattoman mahdollisuuden työn vakuuttamiseen työnteon muodosta riippumatta.

Nykyisen YEL-järjestelmän merkittävin rakenteellinen ongelma liittyy alivakuuttamiseen. Tällä tarkoitetaan sitä, että yrittäjälle vahvistettu työtulo on liian alhainen suhteessa YEL:ssä tarkoitetun yrittäjän työpanoksen arvoon. Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa on arvioitu, että noin jopa kolme viidestä yrittäjästä alivakuuttaa työnsä.

Yrittäjälle vahvistettu työtulo on liian alhainen suhteessa YEL:ssä tarkoitetun yrittäjän työpanoksen arvoon.

Ongelma on, että alivakuuttamisen seurauksena yrittäjän eläketurvan ja muun sosiaaliturvan taso jää usein heikoksi. Työeläkkeen ohella YEL-työtulo vaikuttaa myös muihin työuran aikaisiin sosiaaliturvaetuuksiin. Esimerkiksi sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha ja työttömyyspäiväraha määräytyvät YEL-työtulon perusteella.

Toinen alivakuuttamisesta seuraava keskeinen ongelma liittyy järjestelmän rahoitukseen.  Alivakuuttaminen pienentää YEL-järjestelmän maksutuloa, ja tämä vaikuttaa valtion maksamaan osuuteen YEL:n eläkemenosta. Valtio rahoittaa osuuden, jota ei ole voitu kattaa yrittäjien maksamilla vakuutusmaksuilla. Valtion osuus on huomattavassa kasvussa.

On hyvä, että hallitusohjelmassa on huomioitu yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvan parantamisen tarve. Ensi sijassa olisi syytä tavoitella ainakin alivakuuttamisen vähentämistä. Sosiaaliturvan parantumisen ohella tämä toivottavasti myös lisäisi yrittäjien luottamusta YEL-järjestelmään ja tekisi vakuuttamisesta nykyistä neutraalimpaa suhteessa yrittäjätyön hinnoitteluun.                                                                                                            

Toimiva sosiaaliturvajärjestelmä koostuu osista, jotka yhdessä muodostavat lopulta riittävän ehjän ja kattavan kokonaisuuden. YEL on riskivakuutuksena keskeinen osa ihmisten turvaverkkoa. Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta tavoitteleva työ on käynnistynyt. Eikö olisi aika yhdessä päivittää myös YEL-järjestelmä ajantasaiseksi?

Samppa Koskela
Kirjoittaja on STTK:n juristi.

Ajankohtaista

25.9.2020

STTK: Sote-uudistuksen toimeenpanoa kiirehdittävä alueellisella yhteistyöllä

Lue
24.9.2020

Nordea vähentää jälleen henkilökuntaa

Lue
24.9.2020

Tehy: Sotelakiesitys mahdollistaa peruspalveluiden parantamisen, toimivaa erikoissairaanhoitoa ei saa purkaa

Lue
23.9.2020

JHL ja Jyty vastustavat Oulun törkeitä ulkoistamissuunnitelmia – ateria- ja puhtauspalvelut vuorokauden lakkoon

Lue
23.9.2020

SuPerin Paavola: Terhokodin toiminnan on jatkuttava – laadukasta saattohoitoa ei saa lopettaa

Lue
23.9.2020

Arjen tekoja ilmaston hyväksi

Lue
23.9.2020

Suomalaisten ilmastoteot – Mikä meitä motivoi?

Lue
23.9.2020

Mehiläinen rikkoi työehtosopimusta, työnantajaliitto HALI laiminlöi valvontavelvollisuutensa

Lue