SAK, Akava ja STTK: Ilmastopolitiikassa tarvitaan kunnianhimoisia päästövähennyksiä, työllisyysvaikutusten arviointia ja osaamisen päivittämistä

Ilmastonmuutos ja työelämä

Hallitus kokoontuu tänään maanantaina pohtimaan lisätoimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK antavat tukensa hallituksen hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteelle. Samalla ne muistuttavat, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka onnistuu varmimmin, kun se on oikeudenmukaista ja koetaan reiluksi. On tärkeää, että ilmastoseminaarissa päätetään konkreettisista oikeudenmukaisen siirtymän toimista.

Työllisyydestä ja palkansaajien koulutuksesta huolehtimisen on oltava olennainen osa ilmastopolitiikkaa. Tehtävä helpottuu, kun ilmastonmuutoksen torjunnan vaikutukset työllisyyteen ja osaamistarpeisiin ennakoidaan nykyistä paremmin.

Yksi onnistumisen edellytys on palkansaajajärjestöjen täysipainoinen ja tasapuolinen osallistuminen kansalliseen, alueelliseen ja toimialakohtaiseen ilmasto- ja energiapolitiikan valmisteluun, seurantaan ja toimeenpanoon.

– Oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet on sisällytettävä parhaillaan uudistettavaan ilmastolakiin, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta esittää.

Työllisyyden varmistaminen ja sen pitäminen hiilineutraalissa maailmassa voi edellyttää uutta osaamista työntekijöiltä. Toistaiseksi työpaikoilla tarvittavan uuden osaamisen merkitys on tunnistettu heikosti. Työssä olevien koulutukseen on panostettava nykyistä enemmän.
– Aikuiskoulutustarjontaa on kehitettävä tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti ja on ratkaistava, miten työntekijöiden osaamista päivitetään työuran aikana. Näin palkansaajien kyky hallita muutostilanteita paranisi ja uhka työmarkkinoilta syrjäytymiseen pienenisi, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Keskeinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan tavoite tulisi olla uusien ja nykyistä kestävämpien työpaikkojen sekä elinkeinojen syntyminen ja nykyisten uudistaminen kohti hiilineutraalisuutta. Kiertotalouden ja teknologiainnovaatioiden lisäksi pitäisi edistää nykyistä huomattavasti painokkaammin hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamista sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Tämä edellyttää miljardien eurojen investointeja sekä lisäpanoksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikkaan. Sekä julkinen että yksityinen tutkimus- kehitys- ja innovaatiorahoitus on kuitenkin laskenut Suomessa huolestuttavasti jo vuosikymmenen.

– Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen suunta on huolestuttava. Hallituksen on pikaisesti tehtävä konkreettinen suunnitelma julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen osuuden vuosittaisesta nostamisesta. Vuoteen 2030 mennessä sen pitäisi olla neljä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa.

Yhteyshenkilöt

– SAK: Kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka, puh. 050 464 5342, pia.bjorkbacka@sak.fi
– Akava: Yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkoski, puh. 040 742 6082, vesa.vuorenkoski@akava.fi
– STTK: Asiantuntija (työelämä ja innovaatiot) Leila Kurki, puh. 0400 798 959, leila.kurki@sttk.fi

Ajankohtaista

30.9.2022

Jytyn kysely: Koulunkäynninohjaajien asemaa parannettava – ”Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita

Lue
29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue
28.9.2022

SuPerin Paavola: Vanhuksilla ja heidän hoitajillaan ei ole aikaa odottaa – hoitajamitoitusta ei saa lykätä

Lue
27.9.2022

Sannamari Mäkelä on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu

Lue
27.9.2022

Pro hakee sopimusasiantuntijaa Helsinkiin ja Lahteen

Lue
26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue