SAK, Akava ja STTK: Ilmastopolitiikassa tarvitaan kunnianhimoisia päästövähennyksiä, työllisyysvaikutusten arviointia ja osaamisen päivittämistä

Lisätietoja:

Leila Kurki

asiantuntija, työelämä ja innovaatiot

Profiili

Hallitus kokoontuu tänään maanantaina pohtimaan lisätoimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK antavat tukensa hallituksen hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteelle. Samalla ne muistuttavat, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka onnistuu varmimmin, kun se on oikeudenmukaista ja koetaan reiluksi. On tärkeää, että ilmastoseminaarissa päätetään konkreettisista oikeudenmukaisen siirtymän toimista.

Työllisyydestä ja palkansaajien koulutuksesta huolehtimisen on oltava olennainen osa ilmastopolitiikkaa. Tehtävä helpottuu, kun ilmastonmuutoksen torjunnan vaikutukset työllisyyteen ja osaamistarpeisiin ennakoidaan nykyistä paremmin.

Yksi onnistumisen edellytys on palkansaajajärjestöjen täysipainoinen ja tasapuolinen osallistuminen kansalliseen, alueelliseen ja toimialakohtaiseen ilmasto- ja energiapolitiikan valmisteluun, seurantaan ja toimeenpanoon.

– Oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet on sisällytettävä parhaillaan uudistettavaan ilmastolakiin, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta esittää.

Työllisyyden varmistaminen ja sen pitäminen hiilineutraalissa maailmassa voi edellyttää uutta osaamista työntekijöiltä. Toistaiseksi työpaikoilla tarvittavan uuden osaamisen merkitys on tunnistettu heikosti. Työssä olevien koulutukseen on panostettava nykyistä enemmän.
– Aikuiskoulutustarjontaa on kehitettävä tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti ja on ratkaistava, miten työntekijöiden osaamista päivitetään työuran aikana. Näin palkansaajien kyky hallita muutostilanteita paranisi ja uhka työmarkkinoilta syrjäytymiseen pienenisi, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Keskeinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan tavoite tulisi olla uusien ja nykyistä kestävämpien työpaikkojen sekä elinkeinojen syntyminen ja nykyisten uudistaminen kohti hiilineutraalisuutta. Kiertotalouden ja teknologiainnovaatioiden lisäksi pitäisi edistää nykyistä huomattavasti painokkaammin hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamista sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Tämä edellyttää miljardien eurojen investointeja sekä lisäpanoksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikkaan. Sekä julkinen että yksityinen tutkimus- kehitys- ja innovaatiorahoitus on kuitenkin laskenut Suomessa huolestuttavasti jo vuosikymmenen.

– Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen suunta on huolestuttava. Hallituksen on pikaisesti tehtävä konkreettinen suunnitelma julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen osuuden vuosittaisesta nostamisesta. Vuoteen 2030 mennessä sen pitäisi olla neljä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa.

Yhteyshenkilöt

– SAK: Kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka, puh. 050 464 5342, pia.bjorkbacka@sak.fi
– Akava: Yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkoski, puh. 040 742 6082, vesa.vuorenkoski@akava.fi
– STTK: Asiantuntija (työelämä ja innovaatiot) Leila Kurki, puh. 0400 798 959, leila.kurki@sttk.fi

Ajankohtaista

24.9.2020

Nordea vähentää jälleen henkilökuntaa

Lue
24.9.2020

Tehy: Sotelakiesitys mahdollistaa peruspalveluiden parantamisen, toimivaa erikoissairaanhoitoa ei saa purkaa

Lue
23.9.2020

JHL ja Jyty vastustavat Oulun törkeitä ulkoistamissuunnitelmia – ateria- ja puhtauspalvelut vuorokauden lakkoon

Lue
23.9.2020

SuPerin Paavola: Terhokodin toiminnan on jatkuttava – laadukasta saattohoitoa ei saa lopettaa

Lue
23.9.2020

Arjen tekoja ilmaston hyväksi

Lue
23.9.2020

Suomalaisten ilmastoteot – Mikä meitä motivoi?

Lue
23.9.2020

Mehiläinen rikkoi työehtosopimusta, työnantajaliitto HALI laiminlöi valvontavelvollisuutensa

Lue
23.9.2020

STTK: Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää systeemitason muutosta

Lue