Luottamus ja yhteistyökyky ratkaisevat paikallisen sopimisen onnistumisen

Yritysten välillä on suuria eroja paikalliseen sopimiseen liittyvissä asenteissa ja käytännöissä, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Työterveyslaitoksen tutkimus.
Paikallista sopimista voitaisiin kuitenkin edistää varsin yksinkertaisin viestinnän, oppimisen ja yhteistyön rakentamisen keinoin. Laajemmalla tasolla tarvittaisiin Suomen yhteinen paikallisen sopimisen strategia ja lisää liittojen yhteistyötä.

Tutkimuksessa kartoitettiin paikallisen sopimisen hyviä käytänteitä, esteitä ja kehittämiskohteita teknologiateollisuudessa. Tutkimus tuottaa tietoa myös muiden alojen käyttöön ja aiheesta käytävän julkisen keskustelun tueksi. Aineisto kerättiin 22 yrityksestä, joilla on kokemusta Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton työehtosopimukseen kuuluvasta paikallisesta sopimisesta.

Yritysten välillä on suuria eroja paikallisen sopimiseen liittyvissä asenteissa ja mahdollisuuksissa

Keskeinen tulos on, että paikalliseen sopimiseen vaikuttavat voimakkaasti monet yritys- ja jopa henkilöspesifit tekijät. Yritysten välillä on suuria eroja paikallisen sopimiseen liittyvissä asenteissa, käytänteissä ja mahdollisuuksissa. Tärkeimmiksi eroja selittäviksi tekijöiksi nousivat yhteistyötapa ja luottamuksen määrä.

 Tärkeimmiksi eroja selittäviksi tekijöiksi nousivat yhteistyötapa ja luottamuksen määrä.

”Neuvottelijaosapuolten välinen luottamus on paitsi paikallisen sopimisen edellytys myös yksi sopimisen lisäämisen suurimmista haasteista. Luottamusta ei voida tuoda yrityksiin ulkoa, vaan se on rakennettava itse. Tästä syystä yrityksissä käydään paikallisen sopimisen neuvotteluja hyvin erilaisista lähtökohdista”, kertoo Työterveyslaitoksen tutkija Kirsi Timonen.

Tutkitut yritykset sijaitsivat Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Pohjois-Savossa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Joukossa oli pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä, ja niiden omistus vaihteli suomalaisista perheistä kansainvälisiin sijoittajiin.

Kaikki eivät vielä ole valmiita paikalliseen sopimiseen

Tutkimus antaa suosituksia paikallisen sopimisen kehittämiseksi sekä yritystasolla että valtakunnallisesti.

”Ennen kaikkea neuvotteluosapuolten pitää tietää, mistä voidaan sopia ja mitkä ovat taustalla olevat lait ja sopimukset. Lisäksi pitää ymmärtää sopimusten vaikutukset. Paikallisen sopimisen lisääntyessä myös työntekijöiden edustaja tarvitsee yhä vankempaa liiketaloudellista osaamista”, sanoo liiketaloustutkija Raija Heimonen.

Yrityksissä paikallista sopimista edistävää kulttuuria ja uudistumiskykyisyyttä voidaan tukea yksinkertaisin ja arkisin keinoin – kehittämällä viestintää, edistämällä oppimista ja rakentamalla vuorovaikutusta. Paikallisesta sopimisesta pitäisi tehdä luontainen osa yrityksen strategiaa ja johtamista läpi koko organisaation.

”Toimiva paikallinen sopiminen on yritykselle kilpailuetu markkinoilla, ja se on myös etu kilpailtaessa osaavasta työvoimasta”, Heimonen jatkaa.

Paikallisessa sopimisessa olisi kuitenkin edettävä yrityksen valmiuksien mukaan. Kaikki yritykset eivät ole vielä valmiita paikalliseen sopimiseen, vaikka siihen halua olisikin.

Laajemmalla tasolla olisi lisättävä liittojen yhteistyötä ja muodostettava tasomittarit paikallisen sopimisen onnistumisen seurantaan. Suomen kilpailukyvyn kannalta tarvittaisiin yhteisiä päämääriä ja yhteistyötä kaikkien työmarkkinaosapuolten välillä. Koko maan tasolle luotu paikallisen sopimisen strategia lisäisi luottamusta ja selkiyttäisi työmarkkinaosapuolten rooleja.

Tutkimushanke  on toteutettu Työsuojelurahaston, Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton tuella. Koko tutkimusraportti: ”Paikallisen sopimisen hyvät käytänteet ja esteet teknologiateollisuudessa”

***

Paikallinen sopiminen ei onnistu direktiolla

STTK: Sopimusjärjestelmää kehitettävä nykyjärjestelmän pohjalta, työehtojen vähimmäissuoja turvattava

Ajankohtaista

28.11.2022

RI Esa Kankaisesta Vuoden rialainen 2022

Lue
28.11.2022

RA Tommi Luukkonen jatkaa RIA-liiton puheenjohtajana

Lue
28.11.2022

Suomi tarvitsee korkeaa osaamista ja hyvää sopimuskulttuuria

Lue
25.11.2022

Suomi ei ole Ruotsi – edes lakkoillessaan

Lue
24.11.2022

Tehyssä työhyvinvointi tutkitusti hyvää ja henkilöstön vaihtuvuus pientä 

Lue
24.11.2022

SuPerin edustajisto: Osaamista hukataan sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa joka päivä

Lue
24.11.2022

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry: Hätäkeskuspäivystäjien ammattiliitto HAL: Työnantajan puututtava työhyvinvointiongelmiin

Lue
23.11.2022

Jytyn liittovaltuusto: Tukipalveluhenkilöstön asemasta on huolehdittava hyvinvointialueuudistuksessa

Lue