Taivas sotakenttänä

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump määräsi maanantaina puolustusministeriön perustamaan avaruusjoukot. Tappajarobottien pitäisi taata Yhdysvaltain ylivoima avaruudessa. Ennen kuin voimme katsella taivaalta sotilasparaateja, on kongressin säädettävä avaruuden militarisoimisesta laki. En voi olla tuntematta kauhunväristyksiä selkäpiissäni.

Yhdysvallat aloitti tappavan teknologian kehittämistyön vuoden 2003 paikkeilla, mutta nyt mukana ovat myös Venäjä, Iso-Britannia, Kiina, Turkki ja Israel. Edessä on kiihtyvä asevarustelukilpa.

Kaikkien robottiaseiden kehittämiseen, kuten tekoälyyn muutoinkin, liittyy sekä teknisiä että eettisiä ongelmia. Ohjelmistot ovat alttiita virheille, ulkopuolisille hyökkäyksille ja ennakoimattomille tilanteille. Vielä suurempia ovat eettiset ongelmat, sillä tekoäly ei pysty noudattamaan sodan oikeussääntöjä.

Suomi ei vastusta tappajarobotteja

Teknologian kehittäminen tappamiseen on herättänyt kovaa vastustusta maailmalla, niin tiedemaailmassa kuin mm, Googlen omissa työntekijöissä.  Suomessa vierailleen professori Noel Sharkeyn mukaan robottiaseilta puuttuu tärkeä ominaisuus: ne eivät pysty erottelemaan siviiliä sotilaista.

Campaign to Stop Killer Robots on kampanjoinut viisi vuotta sen puolesta, että YK-maat neuvottelisivat sopimuksen, joka kieltäisi täysautonomiset aseet. Tällä hetkellä vasta 26 maata kannattaa suoraan kieltosopimusta, eivätkä merkittävät asevalmistajat ole innostuneita sopimuksesta. Kieltosopimusneuvotteluiden aloittamisesta on määrä keskustella seuraavan kerran Genevessä elokuun lopulla.

Ihmeekseni Suomi ei kannata kieltosopimusta. Syiksi mainitaan, että toistaiseksi täysautonomisia asejärjestelmiä ei ole olemassa, eikä sopivasta ihmisen kontrollin tasosta ole päästy yhteisymmärrykseen. Lisäksi Suomi vetoaa nykyisiin humanitaarisen oikeuden velvoitteisiin. Humanitaarinen oikeus kuitenkin edellyttää esimerkiksi siviili- ja sotilaskohteiden erottelua, eikä tekoäly pysty kriittiseen päätöksentekoon, johon liittyy inhimillinen päättelykyky ja harkintavalta.

Hyvä AI-yhteiskunta on tekemistä vaille

Ovatko scifi-kirjallisuuden ja elokuvien hirveät dystopiat käymässä toteen? Eivät ole, mikäli me ihmiset niin päätämme. On omalla vastuullamme millaisia päätöksiä oppivat algoritmit, älykkäät robotit, autonomiset liikennevälineet sekä monet muut pitkälle automatisoidut, oppivat koneet ja laitteet tekevät.

Teknologian ”hyvä soveltaminen” tarkoittaa vaatimattomimmillaan sitä, että ollaan tietoisia soveltamisen mahdollisista haitoista tai ongelmista ja pyritään soveltamaan teknologiaa tämän mukaisesti. Tähän kuuluu lisäksi tietoinen pyrkimys edistää teknologian avulla joitain arvokkaiksi katsottuja yhteiskunnallisia tavoitteita.

AI-teknologia sysään syrjään vahan teknologian, hitaan lainsäädännön, ajattelutavat, sekä tavat olla ihminen. Se muuttaa markkinoita, ansaintamalleja sekä tapoja johtaa, organisoida ja tehdä työtä ja opiskella. Juuri nyt tekoälyyn perustuvat sovellukset yleistyvät kiihtyvällä vauhdilla.

Sillä, miten valitsemme nyt, on merkittäviä ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia taloudellisia, sosiaalisia, poliittisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Ratkaisut on tehtävä nopeasti, teknologia ei odota vuosien selvittelyitä ja komiteamietintöjä.

Missä määrin teknologiaa kehitetään puhtaan markkinavetoisesti ja yritysten liiketoimintalogiikan ohjaamana? Missä määrin julkinen valta pyrkii ja pystyy vaikuttamaan kehitykseen esimerkiksi koulutuksen, tutkimuksen, asennekasvatuksen, julkisten hankintojen tai vielä suorempien interventioiden avulla? Onko olemassa yhteistä poliittista tahtotilaa ja visiota, mitä haluamme?

Hyvän AI-yhteiskunnan määrittelyä ei pidä jättää yksinomaan yritysten, alan asiantuntijoiden (kuten tutkijoiden) ja poliittisten päätöksentekijöiden tehtäväksi. Myös palkansaajien ja tavallisten kansalaisten pitää osallistua määrittelyyn aktiivisesti.

Lusikka siis käteen ja töihin. On

1) luotava pelisäännöt vastuukysymysten määrittelemiseksi tilanteisiin, joissa kone tekee päätöksiä itsenäisesti,

2) edistettävä monimuotoisuutta tekoälyn kehittäjien keskuudessa,

3) keskitettävä julkisen vallan tuki ratkaisuihin, jotka hyödyttävät laajasti yhteiskunnan eri osaryhmiä,

4) määriteltävä yhteiskunnan koulutuslupaus ja toimeentulolupaus ihmisille, jotka menettävät työnsä julkisen vallan tukeman AI-teknologian kehityksen seurauksena,

5) lisättävä tietoisuutta AI-teknologian mahdollisuuksista työelämän kehittämiseksi, sekä AI-teknologian ja työn muotoiluosaamista, sekä

6) osallistettava kansalaiset laajasti keskusteluun hyvästä AI-yhteiskunnasta lisäämällä kansalaisten ymmärrystä AI-teknologiasta.

Leila Kurki, STTK:n asiantuntija, työelämä ja innovaatiot

Ajankohtaista

19.6.2024

Ay-liike on vastavoima työelämää heikentäville voimille

Lue
17.6.2024

Hoivatalous ei aina kestä päivänvaloa

Lue
17.6.2024

Lausunto hallituksen esityksestä laiksi ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lue
15.6.2024

STTK:n vastauksia RKP:n puoluekokousaloitteisiin

Lue
14.6.2024

STTK:n vastauksia Kokoomuksen puoluekokousaloitteisiin

Lue
14.6.2024

Tehy tyrmää HUSin lisäleikkaukset – ”Nähtäväksi jää, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä HUSissa töissä”

Lue
14.6.2024

STTK:n vastauksia Keskustan puoluekokousaloitteisiin

Lue
13.6.2024

Minun viikkoni: Assistentti on aina apuna

Lue