Varhaiskasvatuksen pätevyysvaatimusten jäykistäminen voi heikentää palveluiden laatua

Kirjoittaja:

Riina Nousiainen

asiantuntija, koulutus ja osaaminen

Profiili
Varhaiskasvatus

STTK pelkää, että muutos vaikeuttaisi tehtävien täyttämistä ja lisäisi sijaisten käyttöä.

Hallitus lähetti tänään lausuntokierrokselle esityksensä uudeksi varhaiskasvatuslaiksi. Lakiluonnoksessa varhaiskasvatuksen henkilöstöstä tulisi vähintään kahdella kolmesta olla korkeakoulututkinto siirtymäajan jälkeen.

Uudistuksia tulisi tehdä varhaiskasvatuksen asiakkaiden eli lasten etua korostaen.

STTK uskoo, että pätevyysvaatimusten kiristäminen voi vaikeuttaa tehtävien täyttämistä ja lisätä sijaisten käyttöä, tämä näkyisi suoraan heikennyksenä päiväkotien arjessa. Useat alan toimijat ovat ilmaisseet jo lakivalmistelun aikana huolensa siitä, että malli on yksipuolinen ja kaventaa mahdollisuuksia hyödyntää alalla olemassa olevaa osaamista.

– Henkilöstörakenne on yksi niistä asioista, joka varhaiskasvatuksessa toimii hyvin. Miksi rikkoa toimivaa, kun muutakin korjattavaa löytyy,  asiantuntija Riina Nousiainen kysyy.

Uudistuksia tulisi tehdä varhaiskasvatuksen asiakkaiden eli lasten etua korostaen. Esimerkiksi ryhmäkoot ja henkilöstön jaksaminen ovat ongelmia, joihin olisi kannattanut tarttua hanakammin. Varhaiskasvatuksen laadun kannalta olisi tärkeämpää huolehtia, että alalle koulutettava työvoima todella hakeutuisi varhaiskasvatuksen palvelutehtäviin, pysyisi tehtävissään sekä kokisi työn iloa. Henkilöstön osaaminen on jo nykyisillä kelpoisuusehdoilla korkeatasoista.

Laadukas varhaiskasvatus yhdistää kasvatuksen, hoidon ja opetuksen.

STTK on todennut, että alan nykyiset kelpoisuusehdot antavat jo erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa pedagogisesti korkeatasoista ja laadukasta varhaiskasvatusta. Myös koulutusjärjestelmä palvelee nykyistä henkilöstörakennetta hyvin. Jokainen varhaiskasvatuksessa työskentelevä henkilöstöryhmä toteuttaa pedagogiikkaa eri ikäryhmille soveltuvilla tavoilla. Laadukas varhaiskasvatus yhdistää kasvatuksen, hoidon ja opetuksen. Se on myös aikuisen läsnäoloa ja syliä.

– Lapsen ja perheen edun mukainen varhaiskasvatuksen laatu syntyy henkilöstön yhteistyöllä. Mielestämme hierarkioiden ja ammatillisten raja-aitojen rakentaminen kuuluu historiaan, Nousiainen toteaa.

– Varhaiskasvatuksen merkitys on yhteiskunnassa laajasti tunnustettu. Se ehkäisee syrjäytymistä ja lisää koulutuksen tasa-arvoa. Perhevapaauudistuksen myötä varhaiskasvatukseen on odotettavissa tuhansia lapsia lisää, mikä asettaa lisähaasteensa palveluiden järjestämiselle.

Kuva: Pixabay

Ajankohtaista

26.4.2024

Ammattiliitto Pron edustajisto: kehysriihen päätökset eivät rakenna pitkäjänteistä kasvua

Lue
26.4.2024

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä – totta vai tarua?

Lue
26.4.2024

SuPer: Hallituksen päätös rokotusoikeuden laajentamisesta on oikea

Lue
25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue