OECD:ssä unohdetun kansan asialla – rakennetaan siltoja muurien sijaan

OECD

Osallistuin OECD Forumiin Pariisissa, jossa tänä vuonna keskeisenä teemana oli kuinka rakennetaan yhteiskuntaa, joka saa mukaansa myös ne, jotka tuntevat jääneensä syrjään. Talouden kansainvälistymisen, maahanmuuton sekä nopean teknologisen kehityksen aikaansaamat muutokset pelottavat monia. Lisäksi kasvun hedelmät viime vuosikymmeninä eivät ole jakaantuneet kehittyneissä maissa tasaisesti.

Näiden kehityskulkujen voittajat ja häviäjät elävät eräänlaisissa rinnakkaisulottuvuuksissa kehittyneissä maissa, sillä monissa maissa alueelliset erot ovat kasvaneet näiden ilmiöiden myötä. Tämä on näkynyt poliittisen populismin nousuna, jonka vastaus ihmisten huoliin on ollut taloudellinen protektionismi ja eristäytyminen impivaaraan.

Olemme onnistuneet luomaan markkinatalousmallin, jossa yhdistyy taloudellinen tehokkuus, ympäristön suojelun korkea taso ja sosiaalisen oikeudenmukaisuus.

Nämä yksinkertaiset reseptit eivät kuitenkaan toimi. Kun alat rakentamaan muureja ympärillesi, päädyt lopulta lukittuun tilaan, josta ei pääsekään enää ulos. Muurien sijaan on rakennettava siltoja. OECD on viime vuosien ajan pitänyt voimakkaasti esillä politiikkatoimia mukaansa ottavan kasvun aikaansaamiseksi.

Forumissa palkansaajaliikkeen puheenvuoroissa nostettiin esiin sitä, että monissa maissa ei ole kunnollisia mahdollisuuksia neuvotella reiluista työehdoista ja palkoista. Palkansaajien sopimismahdollisuuksien heikentymisellä/heikentämisellä on tutkimuksissa todettu olevan yhteys tulonjaon epätasaisuuden kasvuun.

Tulevaisuudessa on keskeistä varmistaa, että työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa ihmisille on riittävät mahdollisuudet kehittää ammatillista osaamistaan läpi työuran.

Suomessa unohdetun kansan asiaa ajetaan parhaiten uudistamalla meillä olevaa pohjoismaista hyvinvointimallia, joka mahdollistaa yhteiskuntamme menestymisen kansainvälisessä taloudessa. Olemme onnistuneet luomaan markkinatalousmallin, jossa yhdistyy taloudellinen tehokkuus, ympäristön suojelun korkea taso ja sosiaalisen oikeudenmukaisuus. Pohjoismaisissa yhteiskunnissa jaetaan riskiä, joka syntyy kasvaneesta taloudellisesta epävarmuudesta. Tämä luo turvallisuuden tunnetta, minkä johdosta olemme valmiimpia ottamaan muutokset vastaan.

Tulevaisuudessa on keskeistä varmistaa, että työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa ihmisille on riittävät mahdollisuudet kehittää ammatillista osaamistaan läpi työuran. Lisäksi on luotava edellytykset yritysten kasvulle ja innovaatioille, jotta voidaan synnyttää uusia työpaikkoja menetettyjen tilalle.  Kolmanneksi kansainvälisen kaupan pelisääntöjen on oltava reilut ja luotava tasapuoliset olosuhteet myös pienille avotalouksille ja niiden yrityksille.

Ajankohtaista

4.12.2024

Meto ja YT: Metsäalalla työskenteleviin kohdistetut paineet ja kritiikki ovat liikaa

Lue
4.12.2024

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Kasvu edellyttää osaamisen vahvistamista

Lue
4.12.2024

KthLiitto: Kela vähentää henkilöstöä ja toimitiloja vuonna 2025

Lue
4.12.2024

Ruotsin mallilla palkkakuoppaan – hallituksen lakiesitys uhkaa naisvaltaisten alojen palkkakehitystä

Lue
3.12.2024

Lauri Kujala STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi 

Lue
3.12.2024

Jytyn argumentit: Miksi vientimalli on Suomelle virhe?

Lue
3.12.2024

Tekoälyasetuksen toimeenpanoa koskeva lainsäädäntö

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle 

Lue