STTK: KKO:n ratkaisu ei vaikuta työehtosopimuksiin perustuvaan paikalliseen sopimiseen

Paikallinen sopiminen

Korkein oikeus (KKO) on antanut ratkaisun, jonka mukaan toiseen kuin työehtosopimuksen solmineeseen liittoon järjestäytyneillä ylemmillä toimihenkilöillä oli oikeus valita luottamusvaltuutettu edustamaan itseään yt-lain mukaisessa asiassa. Näin siitä huolimatta, että työpaikalla oli siellä sovellettavan työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies.

STTK:n mukaan KKO:n ratkaisulla ei ole vaikutuksia paikalliseen sopimiseen, vaikka julkisissa tulkinnoissa näin on osin arvioitu.
– Luottamusmies edustaa kaikkia työehtosopimuksen soveltamispiiriin työehtosopimuslain 4. pykälän perusteella kuuluvia työntekijöitä ainakin työehtosopimusta koskevissa asioissa. Tässä riidassa ei ollut kyse työehtosopimusta koskevasta asiasta, eli tulkintaa ei voi tältä osin laajentaa. KKO:n ratkaisusta ei voi myöskään tehdä laajentavia tulkintoja paikalliseen sopimiseen, sanoo johtaja Katarina Murto.

STTK:n mielestä mitään ohituskaistaa ohi luottamusmiesjärjestelmän ja työehtosopimukseen perustuvan paikallisen sopimisen osalta ei järjestäytymättömille työnantajille ole tarpeen antaa.
– Se asettaisi järjestäytyneet ja järjestäytymättömät yritykset eriarvoiseen asemaan. Myös työntekijöiden näkökulmasta paikallisen sopimisen osapuolet ovat järjestäytyneessä työnantajakentässä tällä hetkellä samat riippumatta siitä, ovatko työntekijät järjestäytyneet vai eivät. Luottamusmiespakkoa ei ole, varsinkin kun paikallinen sopimus on mahdollista tehdä jo nyt henkilöstön, henkilöstöryhmän tai yksittäisen työntekijänkin kanssa monissa asioissa, Murto toteaa.

Paikallinen sopiminen ei ole automaatti

Työehtosopimuksiin perustuva oikeus paikalliseen sopimiseen ei ole mikään automaatti.
– Ensisijaisia ovat työehtosopimuksen määräykset. Paikallinen sopiminen perustuu työantaja- ja työntekijäliittojen yhdessä sopimaan mahdollisuuteen poiketa työehtosopimuksen määräyksistä, Murto korostaa.

Työehtosopimusosapuolilla on oikeus sopia asioista, joista voidaan työehtosopimuksen mukaan poiketa paikallisesti ja osapuolista, jotka ovat oikeutettuja sopimaan paikallisesti. Korkeimman oikeiden ratkaisun perusteella laajentavaa tulkintaa ei voi tehdä, sillä ratkaisussa ei ollut kyse työehtosopimuksiin pohjautuvista paikallisen sopimisen osapuolista.

Paikallisen sopimisen pitäisi olla myönteinen asia työpaikan ja henkilöstön kannalta. STTK arvioi, että paikallinen sopiminen nousee esiin useissa neuvottelupöydissä syksyllä alkavalla liittokierroksella ja tulevaisuudessa yleensä.
– Mitä enemmän siitä puhutaan pakkona tai nostetaan harhaanjohtavasti esiin luottamusmiespakkoa, sitä vaikeammaksi käy luottamuksen rakentaminen ja usko tasavertaiseen sopimiseen työpaikoilla. Tällöin sopimisen edellytykset jäävät lähtötelineisiin, Katarina Murto arvioi.

Ajankohtaista

19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue
18.4.2024

Hallitus säästää ja parantaa silmäterveyden palveluja järkevästi

Lue
17.4.2024

SuPerin Paavola kehysriihestä: Hallitus heikentää ratkaisuillaan sote-alalle työllistymistä

Lue
17.4.2024

Pätkätöiden kierre vaikeuttaa nuorten ammatti-identiteetin muodostumista

Lue
16.4.2024

Ammattiliitto Jyty kehysriihestä: Hallitus heikentää työntekijöiden mahdollisuutta kehittää omaa osaamistaan

Lue
16.4.2024

Tehy kritisoi voimakkaasti hallituksen leikkauksia synnytyksistä, hoitotakuusta ja ikäihmisten ympärivuorokautisesta hoivasta

Lue
16.4.2024

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer: SuPerin Paavola: Hallitus hylkäsi vanhukset ja hoitajat

Lue