Työelämän syrjimättömyyteen löytyy keinoja, jos on tahtoa

Kirjoittaja:

Taina Vallander

johtaja, yhteiskuntavaikuttaminen, strategia ja kehittäminen

Profiili

Sanotaan, että yhdenvertaisuus ei ole keneltäkään pois, vaan se tukee kaikkien hyvinvointia. Silti yhdenvertaisuuden vahvistaminen jää yhteiskunnassa ja erityisesti työpaikoilla usein tekemättä. Sen kääntöpuoli – syrjintä – taas jää liian usein havaitsematta ja kitkemättä.

Valtioneuvosto valmistelee tiedonantoa eduskunnalle yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Paljon julkisuutta saaneessa prosessin aikana on kuultu työmarkkinajärjestöjä ja muita tahoja. Tiedonantoon tulee myös esityksiä siitä, miten rasismin vastaista työtä edistetään hallituskaudella niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Yhdenvertaisuus on ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien lähtökohta, jonka tulisi näkyä kaikkialla yhteiskunnassa myös aktiivisena sitoutumisena rasismin vastaiseen työhön.


Hallituksen toimeenpanema laaja yhteiskunnan eri tahojen kuuleminen on paikallaan teemassa, joka koskettaa suoraan tai epäsuorasti jokaista yhteiskunnallista toimijaa ja yksilöä. Yhdenvertaisuus on ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien lähtökohta, jonka tulisi näkyä kaikkialla yhteiskunnassa myös aktiivisena sitoutumisena rasismin vastaiseen työhön.

Erityinen vastuu on lainsäädäntö- ja toimeenpanovaltaa käyttäviltä henkilöiltä sekä julkisyhteisöiltä. Yhdenvertaisuuslain nojalla sitä edellytetään myös kaikilta työnantajilta. Syrjinnän kielto velvoittaa työnantajaa paitsi poistamaan myös ennaltaehkäisemään syrjintää työpaikalla. Tässä jokainen meistä voi tehdä osansa.

Työelämä lisää ymmärrystä ja osallisuutta

STTK painotti omissa viesteissään hallitukselle erityisesti työelämän tärkeää roolia hyvien väestösuhteiden, osallisuuden ja syrjimättömyyden vahvistamisessa. Työelämän toimin voidaan tehokkaasti purkaa rakenteellista rasismia. Työpaikka voi olla avain myös ymmärryksen lisäämiseen. Työelämään pääsyn tukeminen heidän kohdallaan, joille työllistyminen on vaikeaa sekä mahdollisuus työllistyä koulutustaan vastaavaan työhön kitkisivät räikeitä, mutta hyvin tyypillisiä syrjintämuotoja.  

STTK esitti hallitukselle kaksi konkreettista toimenpide-ehdotusta:

1. Yhdenvertaisuuslain uudistamisen jatkotyö  
2. Maahan muuttaneiden naisten työllisyysohjelma

Työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelma on tehokas keino pöyhiä yhdessä sekä työpaikan asenteita, toimintatapoja että rakenteita. Nyt suunnitelma on pakollinen vähintään 30 henkilöä työllistävillä työpaikoilla, joita on vain 2 prosenttia suomalaisista työpaikoista. STTK haluaisi laajentaa velvoitteen vähintään 10 henkilöä työllistäviin työpaikkoihin. Lisäksi lakiin on lisättävä velvoite päivittää suunnitelma säännöllisesti. Silloin se ei voi unohtua mappiin, vaikka oma-aloitteisuutta päivittämiseen ei ole.  

Vain joka toinen maahan muuttanut nainen työllistyy Suomessa. Työllisyysaste (50 %) on merkittävästi alhaisempi kuin maahan muuttaneiden miesten (70 %). Naisten koulutustaso on kuitenkin miehiä korkeampi. Peräti 43 prosenttia 25–43-vuotiaista maahan muuttaneista naisista on suorittanut korkeakoulututkinnon, myös suomen kielen taito on heillä miehiä parempi. Naiset ovat siis hukattu työvoima- ja osaajareservi. Tämä edellyttää aktiivisen keinovalikoiman pohtimista erityisesti naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi. Työllisyysohjelmaan tulisi sisällyttää etsivä työ, yksilöllinen kieli-, osaamis- ja työelämävalmiuksia kehittäviä toimia sekä yritys- ja työnantajayhteistyötä. Kohderyhmänä tulisi olla erityisesti kotouttamistoimien ulkopuolella olevat pitkään Suomessa asuneet naiset.

Hyvät ideat tarvitsevat rahoituksen jo syksyn budjettiriihessä

Myönteistä on, että hallitusohjelmassa on tunnistettu useita toimia ulkomaalaisiin työntekijöihin kohdistuvien väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Hyvien ideoiden riittävä rahoitus ja nopea käynnistyminen pitää varmistaa jo tulevassa budjettiriihessä.

Ilman aktiivista yhdenvertaisuustyötä työvoimapulasta kärsivä Suomi tuskin saa kaikkea potentiaalista osaamista tehokkaaseen käyttöön, emmekä myöskään näyttäydy kovin vetovoimaisena kohdemaana kansainvälisille ammattilaisille.

Taina Vallander
Kirjoittaja on STTK:n johtaja.

Kuuntele STTK:n Työelämän rajamailla -podcast:

Tutustu STTK:n Monikulttuurinen.fi-sivustoon.

Ajankohtaista

25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue