Terveellinen työ ei synny itsestään tai sattumalta

Kirjoittaja:

Seija Moilanen

Erityisasiantuntija, työturvallisuuskeskus

Työnantajan on ennakoivasti huolehdittava, että työ ei kohtuuttomasti kuormita tekijäänsä. Työturvallisuuslaki antaa tähän sekä velvoitteita että välineitä. 

Yksikään työpaikka ei elä umpiossa. Toimintaympäristön muutokset heijastuvat työn sisältöön, työmenetelmiin ja työssä tarvittavaan osaamiseen. Muutoksia ja niiden vaikutuksia on käsiteltävä yhteistoiminnassa. Näin voimme yhdessä löytää ennakoivia keinoja, joilla tuetaan työn hallintaa ja lievennetään epävarmuutta tulevaisuudesta. Ennakointi koskee myös tavallista arkea.  

Johto näyttää suunnan 

Terveellinen työ ei synny itsestään tai sattumalta, vaan vaatii oma-aloitteisuutta, järjestelmällisyyttä ja tavoitteellisuutta. Tämä ei ole mahdollista ilman johdon aitoa sitoutumista. Johto näyttää suunnan: Onko mielelle ja keholle terveellinen työ meillä arvo? Välitetäänkö meillä oikeasti jokaisesta?  Onko meillä resursseja ja käytäntöjä tukea työntekijöitä ja esihenkilöitä? Entä ottaa huomioon yksilöllisiä tarpeita? 

Terveellinen työ ei synny itsestään tai sattumalta, vaan vaatii oma-aloitteisuutta, järjestelmällisyyttä ja tavoitteellisuutta.

Johto antaa myös tuulensuojaa. Tätä voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun työntekijään kohdistuu kohtuuttomia vaatimuksia tai keskustellaan työkyvystä. Johdon on viestitettävä, että: 

  • Meillä rohkaistaan keskustelemaan asioista varhaisessa vaiheessa. 
  • Meillä huolen esille ottaminen on aitoa välittämistä. 
  • Meillä ollaan valmiita miettimään erilaisia toimenpiteitä ja toteuttamaan niitä. 

Esihenkilö vastaa päivittäisjohtamisesta 

Esihenkilö on avainasemassa, kun asetetaan työn tavoitteita, suunnitellaan työprosesseja ja määritellään tehtäväkuvia. Kun nämä ovat kohtuullisia, selkeitä ja mielekkäitä, tuetaan kaikkien työhyvinvointia. 

Esihenkilön tehtäviin kuuluu myös tarkkailla työkuormituksen määrää, laatua ja vaikutuksia sekä haitallisen kuormittuneisuuden merkkejä. Hänet on perehdytettävä tähän sekä keinoihin keventää työkuormitusta ja vahvistaa sitä tasaavia voimavaroja. Tämä ei toteudu kattavasti työpaikoilla. 

Työturvallisuuslaissa on turvaverkkoja  

Työturvallisuuslaki (25 §) velvoittaa työnantajaa ryhtymään toimenpiteisiin, jos työntekijä kuormittuu työssä terveyttä vaarantavasti. Käytännössä esihenkilö selvittää tilannetta yhdessä työntekijän kanssa. Työterveyshuolto on tukena, kun paikannetaan tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet tilanteeseen ja valitaan toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi. Kannattaa kääntyä myös työsuojeluvaltuutetun puoleen. 

Kun työkyvyn heikkenemisen syyt ovat työssä, myös toimenpiteiden on kohdistuttava työhön. Välillä tämä hämärtyy. Tilannetta ei voi ulkoistaa työterveyshuollon hoidettavaksi tai yksilön itsensä ratkaistavaksi. Tarvitaan muutoksia työn sisällössä, työjärjestelyissä, tuen saamisessa ja työolosuhteissa. Ratkaisujen on pohjauduttava yksilöllisiin tarpeisiin ja kohdistuttava tekijöihin, joista haitallinen työkuormitus on aiheutunut. Sama avain ei avaa jokaista lukkoa. 

Ratkaisujen on pohjauduttava yksilöllisiin tarpeisiin ja kohdistuttava tekijöihin, joista haitallinen työkuormitus on aiheutunut.

Työturvallisuuslaissa (28 §) on turvaverkko myös silloin, kun työntekijään kohdistuu häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Työnantajan on – asiasta tiedon saatuaan – ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla epäkohta poistuu. Tähän tarvitaan ymmärrystä siitä, mistä epäasiallinen kohtelu kumpuaa ja saa virtaa. Useimmiten syynä on työjärjestelyihin ja työkuormitukseen liittyviä tekijöitä, joihin on saatava kestävä muutos – ei siis ihmisten hankaluus. 

Tuore Työolobarometri kertoo, että meillä on vielä runsaasti tekemistä, sillä joka kolmas työntekijä on havainnut ainakin joskus epäasiallista kohtelua työkaverin (34 %) tai asiakkaan (36 %) taholta ja joka kuudes (18 %) esihenkilön taholta. Ethän omalla toiminnallasi mahdollista epäasiallista kohtelua työyhteisössäsi? 

Ei jätetä ketään yksin 

Jokaisen meistä on tärkeä seurata säännöllisesti kuormittuneisuuttaan. Yhtä tärkeää on, ettei huolien ja oireiden pitkittyessä yritä pärjätä yksin. Mitä varhemmin tukea on käytettävissä, sitä parempi. Voi olla, että jo keskustelu esihenkilön tai kollegan kanssa helpottaa tilannetta. Jokainen voi vaikuttaa olemalla kiinnostunut toisesta, auttamalla ja tukemalla, käyttäytymällä ystävällisesti ja osoittamalla arvostusta. 

PS.  

Välillä tuntuu, että sana ”työkuormitus” on leimautunut kielteiseksi. Tavoitteena ei kuitenkaan ole, ettei työ kuormittaisi meitä lainkaan. Sopiva työkuormitus tukee työkykyä ja mielenterveyttä. 
 

Seija Moilanen 
Kirjoittaja Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija 

Teksti on julkaistu STTK:n Ratkaisuja: Mielenterveys -julkaisussa. Julkaisu kokoaa yhteen työelämän mielenterveyskysymysten asiantuntijoiden näkemyksiä ratkaisuiksi käynnissä olevaan mielenterveyskriisiin.

Ajankohtaista

17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue
16.5.2024

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Tarvitaan vaikuttavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä

Lue