Osallistava johtaminen kuuluu menestyvän ammattiyhdistyksen johtamiseen

Kirjoittaja:

Juska Kivioja

järjestöpäällikkö

Profiili

Menestyviä ammattiyhdistyksiä yhdistää kyky sitouttaa ydinjoukko, valmius ennakointiin ja halu kuunnella jäseniä. Neljä ay-puheenjohtajaa kertoo, miten he ovat luotsanneet yhdistystensä toimintaa onnistuneesti.    

Ammattiyhdistykset ovat koko ajan uudenlaisten haasteiden edessä toimintaympäristön alati muuttuessa. Kun Siru Heromaa-Karjalainen astui ammattiosastonsa johtoon vuonna 2018, käynnissä oli neljän tehyläisen ammattiosaston yhdistyminen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän alueella.

– Muutosprosessissa tärkein tehtäväni oli vastata jäsenten ja toimijoiden huolenaiheisiin, kuten miten käy oman ammattiosaston identiteetille ja miten jäsenen ääntä kuullaan isossa osastossa, sekä saada heidät innostumaan muutoksesta. Edunvalvonnan kannalta oli tärkeää, että yhden työnantajan alueella toimii yksi ammattiosasto, Heromaa-Karjalainen muistelee.

Yhdistyminen ei ollut mutkatonta, mutta hänen mukaansa siinä onnistuttiin hyvin. Näin hyvinvointikuntayhtymän alueelle syntyi elinvoimainen ammattiosasto.

Vastaavanlaiseen muutostyöhön on kouliintunut myös Kaisa Soininen. Hän johtaa yli satavuotiasta Jyty Metropolia. Yhdistys on kulkenut pitkän matkan Helsingin kaupungin virkamiesten yhdistyksestä nykymuotoiseksi moniammatilliseksi ammattiyhdistykseksi.
Nykyään se edustaa jäseniä Helsingin ja Vantaan kaupunkien ja niiden konserniyhtiöiden sekä HUS-yhtymän palveluksessa, sekä yksityisellä opetus- ja sosiaalipalvelualalla.

– Pyrimme ennakoimaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia mahdollisimman ajoissa. Esimerkiksi vuonna 2017 käyttöön otettu Helsingin pormestarimalli toimialoineen muokkasi ammattiosastorakennettamme, Soininen kuvailee.

Hänen tavoitteenansa on pitää yhdistyksen rakenne selkeänä ja noudatella työnantajarakennetta, sillä se tukee parhaiten edunvalvontaa ja ammattiosastojen toimintaa.

Jäsenten erilaisuutta huomioiden ja yhdenvertaisuutta kunnioittaen

Soininen kuvailee johtamistapaansa osallistavaksi.

– Kun suunnittelemme toimintaa tai valmistelemme päätöksiä, otan luottamusmiehet ja hallituksen jäsenet mukaan keskusteluun niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista, ja kuuntelemme samalla ammattiosastojen toiveita, hän kertoo.

Soinisen mukaan osallistuminen päätöksentekoon on suoraan suhteessa sitoutumiseen.

– Myöskään itse en puheenjohtajana pärjäisi, jos ympärillä ei olisi porukkaa tukena.

Yhdessä tekeminen on tärkeintä. Asiat eivät saa olla yhden tai muutaman henkilön varassa. Silloin muut eivät pääse vaikuttamaan, eivätkä osaa, kun tilaa ei ole annettu

Heromaa-Karjalainen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa osallistava johtaminen sopii sekä työelämään että ay-toimintaan.

– Yhdessä tekeminen on tärkeintä. Asiat eivät saa olla yhden tai muutaman henkilön varassa. Silloin muut eivät pääse vaikuttamaan, eivätkä osaa, kun tilaa ei ole annettu, Heromaa-Karjalainen korostaa.  

Pohjois-Karjalassa Metsäalan Asiantuntijoiden alueyhdistystä johtava Jyrki Piiroinen korostaa ydinjoukon sitoutumisen lisäksi jäsenten mahdollisuuksia vaikuttaa järjestettävään toimintaan. Jäsenet voivat suorimmin vaikuttaa yhdistyksen päätöksentekoon vuosikokouksessa, mutta nykypäivänä se ei ole riittävästi vaan yhdistyksen pitää tuntea jäsenistö ja tarjota sen mukaisia asioita.

– Me teemme esimerkiksi jäsenkyselyjä Google Formsin avulla. Vastausaktiivisuus vaihtelee riippuen asiasta, mutta olemme saaneet niistä hyvää palautetta. Aina ei tule suoria vastauksia, mutta ne antavat signaaleja, joita kannattaa kuunnella, Piiroinen selventää.

– Koen, että puheenjohtajana olen fasilitaattorin roolissa. Yhtäältä pitää muistaa johtaa ja toisaalta antaa tilaa muille.

Piiroiselle on tärkeää myös perinteisen ”metsähengen” ylläpitäminen, mikä tarkoittaa avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä.

– Meillä on hyvä draivi päällä. Esimerkiksi metsäinsinööriopiskelijat haluavat tulla mukaan rentoon toimintaan, jossa he voivat tutustua ja verkostoitua työelämässä olevien konkareiden kanssa. Sitä kautta voi saada kontakteja esimerkiksi harjoittelupaikkoihin.

Heromaa-Karjalainen komppaa Piiroista eri-ikäisten toimijoiden huomioon ottamisessa yhdistystoiminnassa.

– Työpaikoillamme on työntekijöitä monessa eri sukupolvessa, ja he haluavat erilaisia asioita työelämästä ja ay-toiminnasta. Tätä kuvaa hyvin puheenjohtajamme Millariikan sanonta, että ”ei voi tarjota yhdenkoon sukkahousuja kaikille”, Heromaa-Karjalainen muistuttaa.

Yhteinen suunta jäsentää operatiivista suunnittelua ja työnjakoa

– Hyvän johtamisen edellytyksenä on näkemys yhteisestä suunnasta, sanoo valtakunnallista ProUnionia johtava Aila Järveläinen. Yhdistys edustaa valtion ja valtion konserniyritysten palveluksessa työskenteleviä.

ProUnionin menestystekijä on jäsenten toimintaympäristön seuraaminen ja siinä tapahtuvien muutosten ennakointi. Vuonna 2020 yhdistys valittiin juuri näistä syistä vuoden prolaiseksi yhdistykseksi.

Hyvän johtamisen edellytyksenä on näkemys yhteisestä suunnasta

– Puheenjohtajana haluan nähdä pidemmälle kuin vain vuoden päähän. Vuosittaisen, operatiivisen toimintasuunnitelman lisäksi teemme kolmivuotissuunnitelman, jossa ennakoimme tulevia muutoksia, Järveläinen kuvailee.

Valtion sektorille tyypillisiä muutoksia ovat esimerkiksi uusien lainsäädäntöhankkeiden ja valtion budjetin mukaan tuomat tehtävämuutokset ja taloudelliset vaikutukset virastoihin ja laitoksiin.

Tulevaisuuden luotsaamisessa on myös tärkeää, että kontakti työpaikoille ja toimipisteisiin on tiivis, varsinkin kun kyse on valtakunnallisesta yhdistyksestä.

– Yhdistyksenä tuemme työpaikkatoimintaa taloudellisesti, sillä sen merkitys yhteisöllisyyden luojana on tärkeä.

Heromaa-Karjalainen muistuttaa vielä selkeän vuosisuunnittelun ja tehtävänjaon tärkeydestä.

– Kun tiedämme, paljonko rahaa on käytettävissä, jaamme sen eri toiminnoille prosenttiosuuksin ja teemme sen pohjalta toimintasuunnitelman. Suunnitelman toimeenpanosta vastaavat toimikunnat, joita vetävät hallituksen jäsenet, hän jäsentelee.

– Meillä on iso hallitus ja hallituksen varsinaiset ja varajäsenet ovat yhdenvertaisia, paitsi äänestyksissä. Tämä takaa sen, että jos joku on vapaalla, hommat eivät kaadu yhteen henkilöön. 

Puheenjohtajien vinkit onnistuneeseen yhdistystoimintaan:

Kokeilukulttuuri kunniaan: Kokeilkaa rohkeasti uusia asioita muistaen, että epäonnistuminen ei ole väärin. Aina voi palata vanhaan, mutta uutta ei voi saada kokeilematta.

Ketterät rakenteet kehiin: Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa järjestää ay-toimintaa vaan sitä ohjaavat jäsenten työssä ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset.

Viestintään ei voi koskaan panostaa liikaa: Kannattaa kuitenkin valita kanavat, joissa yhdistys viestii, ja päättää, minkälaista viestintää kussakin kanavassa julkaistaan.

Puheenjohtajat:

Siru Heromaa-Karjalainen, Tehyn Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ammattiosasto

Kaisa Soininen, Jyty Metropoli

Jyrki Piiroinen, Meto Pohjois-Karjala

Aila Järveläinen, ProUnioni

Teksti: Tanja Harjuniemi

Ammattiliittojen ammattiosastot ja paikallisyhdistykset ovat järjestörakenteemme kivijalka. Niissä jäsenet kohtaavat toisiaan, luottamusmies saa tukea toimintaan ja opitaan uusia asioita työelämän pelisäännöistä. STTK:n tekemä Virtaa yhdistystoimintaan -selvitys ja haastattelut toteutettiin, koska toimintaympäristömme muuttuessa myös yhdistysten toiminnan haasteet muuttuvat. Selvitys valottaa muun muassa, kuinka ammattiliittojen yhdistystoiminta sovittaa toimintaansa muuttuneessa toimintaympäristössä.

Ajankohtaista

9.12.2022

Luontokato pakottaa muutokseen

Lue
8.12.2022

STTK-Opiskelijat: Nuorten mielenterveyden ongelmiin tartuttava vakavasti

Lue
7.12.2022

STTK-Opiskelijoiden tavoitteet eduskuntavaaleihin

Lue
7.12.2022

SuPer, Tehy ja ERTO: AVAINTES:n neuvottelutulos hyväksyttiin – AVAINTAn Sote-tes mahdollistaa työehtojen parantamisen pitkällä aikavälillä

Lue
5.12.2022

Vihreä siirtymä löi läpi

Lue
5.12.2022

Yhdenvertaisuuslain uudistus hyväksyttiin eduskunnassa – mikä muuttuu ensi vuonna?

Lue
1.12.2022

Tavoitteeksi päihteetön työ – päihdeohjelma pakolliseksi työpaikoille

Lue
30.11.2022

Jyty vaatii Helsingin kaupungin palkkaongelmien välitöntä ratkaisua

Lue