Jytyn liittovaltuusto: Uusien hyvinvointialueiden palkat harmonisoitava kärkipalkkoihin

Ammattiliitto Jytyn liittovaltuusto pitää selvänä, että vuonna 2023 aloittavien hyvinvointialueiden palkat pitää harmonisoida tasavertaisesti ylimpiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin, kuten työtuomioistuin on tuomiossaan aiemmin linjannut. Oleellisen tärkeää on, että palkkojen yhteensovitus toteutetaan kaikilla hyvinvointialueille kohtuullisessa, enintään kahden vuoden ajassa.

Harmonisointi eli palkkojen yhteensovittaminen on edessä kaikilla hyvinvointialueilla, joille on siirtymässä kaikkiaan noin 180 000 työntekijää nykyisistä kunnista, kuntayhtymistä ja sairaanhoitopiireistä.

Harmonisointia tarvitaan, koska hyvinvointialueille siirrettävien työntekijöiden palkka vaihtelee työnantajittain, eikä samapalkkaisuus siksi toteudu hyvinvointialueilla ilman palkkojen yhteensovittamista.

Jytyn liittovaltuusto korostaa, että palkkaharmonisointi ei ole vapaaehtoinen toimenpide, vaan pakollista kaikille hyvinvointialueille. Palkkojen yhteensovittaminen perustuu mm. tasa-arvolakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja työsopimuslain tasapuolisen kohtelun periaatteeseen.

Valtion turvattava palkkaharmonisoinnin kustannukset

Ammattiliitto Jytyn liittovaltuuston mielestä valtion on turvattava palkkaharmonisoinnin kustannukset uusilla hyvinvointialueilla.

Jytyn liittovaltuusto kehottaakin valtiovaltaa ryhtymään toimiin, joilla varmistetaan, että palkkojen yhteensovittaminen tapahtuu asianmukaisesti ja siihen on riittävä rahoitus. Kyseessä on hyvin merkittävä asia kaikille hyvinvointialueille ja koko sote-uudistuksen onnistumiselle.

Jytyn liittovaltuusto huomauttaa, että myös sairaanhoitopiirien edustajat ovat useaan otteeseen ilmaisseet huolensa palkkaharmonisoinnin toteutuksesta ja rahoituksesta.

Palkkojen yhteensovittaminen on herättänyt jo tähän mennessä runsaasti keskustelua kuntayhtymissä eri puolella Suomea. Julkisuutta on saanut mm. Etelä-Karjalan sote-kuntayhtymä (Eksote), jonka tulee maksaa palkkarästejä palkkaharmonisoinnin tekemättä jättämisen takia 30 miljoonaa neljän vuoden ajalta.

Jytyn liittovaltuusto toivoo, että näin mittavasta asiasta löydetään yhteisymmärrys KT:n ja pääsopijajärjestöjen välillä. Yhtä tärkeää on paikallinen yhteistyö.

Lisätietoja: Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi

Ammattiliitto Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, puh 040 5945872, marja.lounasmaa@jytyliitto.fiJyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.

Ajankohtaista

19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue
18.4.2024

Hallitus säästää ja parantaa silmäterveyden palveluja järkevästi

Lue
17.4.2024

SuPerin Paavola kehysriihestä: Hallitus heikentää ratkaisuillaan sote-alalle työllistymistä

Lue
17.4.2024

Pätkätöiden kierre vaikeuttaa nuorten ammatti-identiteetin muodostumista

Lue
16.4.2024

Ammattiliitto Jyty kehysriihestä: Hallitus heikentää työntekijöiden mahdollisuutta kehittää omaa osaamistaan

Lue
16.4.2024

Tehy kritisoi voimakkaasti hallituksen leikkauksia synnytyksistä, hoitotakuusta ja ikäihmisten ympärivuorokautisesta hoivasta

Lue
16.4.2024

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer: SuPerin Paavola: Hallitus hylkäsi vanhukset ja hoitajat

Lue