Poikien tasa-arvo ei toteudu koulutuksessa

Kirjoittaja:

Riina Nousiainen

asiantuntija, koulutus ja osaaminen

Profiili

Sukupuolella ei toivoisi olevan väliä eikä varsinkaan silloin kun puhutaan koulutuksesta. Miesten ja naisten välinen koulutustasoero kuitenkin kasvaa, ja selvimmin tämä näkyy siinä, että yhä suurempi osa naisista suorittaa korkeakoulututkinnon ja miehistä toisen asteen (ammatillisen) tutkinnon.

Poikien koulutuksen tasa-arvo

Suomessa on hyvä ja kansainvälisen vertailun kestävä koulutusjärjestelmä, mutta yhä useammin huomiota kiinnitetään koulutuksen tasa-arvon tilaan. Poikien ja tyttöjen oppimistulosten eroja ja koulutuksen tasa-arvon toteutumista on aivan hiljattain tarkasteltu useissa laajoissa olemassa olevaa tutkimustietoa yhteen koostavissa raporteissa.

Tuorein selvitys on osa hallituksen käynnistämää Oikeus oppia -kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on koulutuksen tasa-arvon ja laadun vahvistaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Selvitys nostaa esille erityisesti alueellisen ja sosiaalisen eriytymisen teemoja. Selvityksen laatineiden tutkijoiden suosituksiin perustuen OKM:n asettama työryhmä on esittänyt varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen tasa-arvomäärärahojen vakinaistamista. Niin kutsuttua myönteisen erityiskohtelun valtionavustusta on myönnetty kouluille, joiden sijaintialueella väestön koulutustaso on heikko, työttömyys korkea ja vieraskielisten osuus korkea. 

Poikien ja tyttöjen suoriutumista koulussa on tarkasteltu laajasti vuonna 2018 julkaistussa Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan (VNTEAS) raportissa ja aiemmin tänä syksynä ilmestyneessä Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin arvioinnissa. Näissä selvityksissä kiinnitetään laajemmin huomiota koulutuksen sukupuolistaviin käytäntöihin, arviointikäytänteisiin ja oppimistuloseroihin.

Koulutuksen nivelvaiheessa tapahtuukin merkittävä poikien ja tyttöjen koulutuspolkujen eriytyminen.

Huomionarvoisia ovat esimerkiksi perusopetuksen päättövaiheen arvosanaerot pojilla ja tytöillä, mikä hyvin konkreettisesti vaikuttaa opiskelijoiden mahdollisuuksiin osallistua toisen asteen koulutusta koskevaan yhteisvalintaan. Tässä koulutuksen nivelvaiheessa tapahtuukin merkittävä poikien ja tyttöjen koulutuspolkujen eriytyminen, kun suurempi osa tytöistä jatkaa lukioihin ja sieltä edelleen korkeakouluihin, ja suurempi osa pojista jatkaa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Siksi on tarpeen parantaa esimerkiksi arvioinnin ja arvosanakäytänteiden läpinäkyvyyttä. 

Muut selvityksissä esiin nostetut kehittämissuositukset koskevat mm. koulujen toiminnallisten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien kehittämistä ja sukupuolitietoisuuden valtavirtaistamista eli huomioimista kaikessa koulun toiminnassa ja mm. oppimateriaaleissa. Opettajien tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuutta on tarpeen vahvistaa esimerkiksi lisä- ja täydennyskoulutuksella. Yleisesti voi todeta, että perustaitojen merkitys korostuu, ja poikien kohdalla on tarpeen kannustaa esimerkiksi lukemiseen myös vapaa-ajalla ja ylipäätään vahvistaa luottamusta omaan lukutaitoon. Myös kouluviihtyvyyteen ja hyvinvointiin on kiinnitettävä enemmän huomiota.

Poikien kohdalla on tarpeen vahvistaa heidän luottamusta omaan lukutaitoonsa.

Eriarvoisuutta koulutuksessa tuottavat tekijät ovat hyvin moninaisia, ja niiden yhteisvaikutuksia on myös tärkeää koittaa selvittää ja ymmärtää. Koulutus ei myöskään ole muusta yhteiskunnasta erillään oleva saareke. Tutkimuksissa on nostettu mm. perheen sosioekonomisen aseman, vanhempien koulutustason ja asuinalueen merkityksiä koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiselle. Todennäköisesti on tarpeen myös käydä koulutuksen arkeen kytkettynä keskustelua siitä, mitä ymmärrämme tasa-arvolla koulutuksessa. Tarkoittaako tasa-arvo sitä, että kaikille tarjotaan samaa opetusta, ohjausta ja tukea, vai tarkoittaako se sitä, että jokaiselle tarjotaan opetusta, ohjausta ja tukea hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan.

Koulutuksen tasa-arvon parantaminen on arvopohjainen valinta. Teema on ollut erityisen vahvasti esillä kuluvalla hallituskaudella. Toistaiseksi tarkasteluissa ja toimenpiteissä ovat painottuneet sosioekonomisen aseman ja alueellisen eriytymisen teemat sukupuolten välisten tasa-arvon jäädessä vähemmälle huomiolle. Valituille painotuksille on hyvät perusteet, mutta sukupuolten välisen tasa-arvon parantaminen vaatisi erityistä tarkastelua ja kohdennettuja toimenpiteitä, joita on esitetty monipuolisesti edellä mainituissa raporteissa. Selvää on, että koulutuksen tasa-arvossa riittää parannettavaa tuleviksi vuosiksi ja vuosikymmenniksi.

Riina Nousiainen, asiantuntija, koulutus ja osaaminen

Ajankohtaista

28.1.2022

SuPerin Paavola Lähihoitajapäivänä 27.1.: Lähihoitajakoulutus täyttää 30 vuotta – osaamista voidaan hyödyntää monipuolisesti

Lue
27.1.2022

STTK: Osaaminen on tulevan talouskasvun välttämätön kriittinen tekijä

Lue
26.1.2022

Alueet tarvitsevat toimivaa osaamisyhteistyötä

Lue
25.1.2022

Ammattiliitto Pro ja Toimihenkilöliitto ERTO: työnseisaus taloushallintoalalle

Lue
25.1.2022

Hiilineutraali tulevaisuus kuuluu myös työntekijöille

Lue
24.1.2022

RIA: Rakennusinsinöörien ja -arkkitehtien asiantuntemukselle kysyntää tulevaisuudessa

Lue
24.1.2022

Onko mitään, mitä muuttotappiokunta voi tehdä?

Lue
24.1.2022

Ammattiliitto Pro asettaa ylityökiellon UPM:n paperiteollisuuden toimihenkilöille

Lue