Naisten ja miesten älykkyys on keskimäärin sama. Samaten oletettavasti ahkeruus. Naiset ja miehet tulevat myös keskimäärin samanlaisista perhetaustoista.
Voidaan siis tehdä hypoteesi, että tytöt ja pojat pärjäävät koulussa yhtä hyvin. Ja että naiset ja miehet pärjäävät työelämässä yhtä hyvin.
Tiedämme, ettei kumpikaan pidä paikkaansa.
Pojat alisuoriutuvat räikeästi koulussa ja naiset alisuoriutuvat räikeästi työelämässä.
Meillä ei ole varaa tähän. Pienessä maassa on kaikki inhimilliset resurssit saatava käyttöön.
Miten voi olla niin, että samankaltaisista lähtökohdista ja samantasoisesta älykkyydestä huolimatta poikien keskiarvo koulussa on melkein numeron verran tyttöjä heikompi, ja naisten euro on työelämässä 83 senttiä?
Työterveyslaitoksen tutkijoiden vuonna 2017 kirjoittamassa ”Miehen työ” -artikkelissa todetaan, että nuorten miesten heikkenevä pärjääminen koulutuksessa johtaa syrjäytymiseen, ja merkittävä osa väestöä on vaarassa jäädä marginaaliin tulevilla vuosikymmenillä.
Jos 15% nuorista miehistä jää pelkän peruskoulun varaan, jotain siellä tehdään väärin.
Suomalainen peruskoulu on kaiketi maailman paras, mutta jos 15% nuorista miehistä jää pelkän peruskoulun varaan, jotain siellä tehdään väärin. OECD:n vuoden 2016 vertailussa kävi ilmi, että joka viides 20-24-vuotias mies ei ole missään koulutuksessa tai työssä. Peruskoulu tuntuu antavan pojille huonot eväät aikuisuuteen. Miksi näin?
Ja kaikesta tästä huolimatta miehet pärjäävät työelämässä keskimäärin hyvin. Ansiotaso on merkittävästi naisia korkeampi.
Onko niin, että työelämä on ”rakennettu” miesten ehdoilla ja koulu naisten ehdoilla? Tai toimiiko koulu tyttöjen pelisäännöillä ja työelämä miesten pelisäännöillä?
Oli miten oli, pienellä maallamme ei ole varaa siihen, että kummankin sukupuolen potentiaalia hukataan.
Antti Koskela, STTK:n ekonomisti