Mitä kuuluu perusopetuksen tasa-arvolle?

Kirjoittaja:

Juhani Rautopuro & Jonna Pulkkinen

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Suomessa rinnakkaiskoulujärjestelmä purettiin 1970-luvun alussa ja siirryttiin peruskoulujärjestelmään. Sillä pyrittiin takaamaan kaikkien lasten tasa-arvoinen mahdollisuus koulutukseen sukupuolesta, perhetaustasta ja asuinpaikasta riippumatta.

Peruskoulun historiassa merkittävä päivä oli 6.12. 2001, jolloin julkistettiin ensimmäiset PISA-tulokset. Ne osoittivat, että Suomen 15-vuotiaat nuoret olivat tiedoiltaan ja taidoiltaan maailman huippua. Tasa-arvon kannalta olennaisinta oli, että Suomessa oli onnistuttu yhdistämään hyvät oppimistulokset ja pienet koulujen väliset erot. Tulos oli ainulaatuinen. Ilman liioittelua voi todeta, että PISA-tutkimus pelasti suomalaisen peruskoulun.

Samalla tyttöjen ja poikien välinen ero oppimistuloksissa on ollut kasvussa – tyttöjen eduksi.

Miltä perusopetuksen tasa-arvo näyttää tällä hetkellä? Vuoden 2006 PISA-huippuvuoden jälkeen oppimistulokset ovat heikentyneet. Samalla tyttöjen ja poikien välinen ero oppimistuloksissa on ollut kasvussa – tyttöjen eduksi. Tämä ei tarkoita, että kaikki pojat menestyisivät tyttöjä heikommin. Vaihtelu oppimistuloksissa on pojilla kuitenkin suurempaa kuin tytöillä, ja heikkojen osaajien joukossa on suurempi osuus poikia kuin tyttöjä. Pojat ovat myös yliedustettuina erityisopetuksessa.

Huolestuttava asia, joka viimeisimmissä arvioinneissa on havaittu, on vanhempien sosioekonomisen taustan ja koulutustason kasvava yhteys oppimistuloksiin.

Tutkimusten perusteella erilaisissa oppimistulosarvioinneissa osoitetun osaamisen ja kouluarvosanojen välinen yhteys ei ole niin selkeä kuin olettaa ja toivoa sopisi. Esimerkiksi pojilla arvioinneissa osoitettu osaaminen ja kouluarvosanat eivät vastaa yhtä hyvin toisiaan kuin tytöillä. Lisäksi peruskoulussa poikien arvosanat ovat lähes kaikissa oppiaineissa heikommat kuin tyttöjen. Oppilasarviointi kouluissa on tärkeä varsinkin perusopetuksen päättövaiheessa, sillä päättöarvosanoilla oppilaat hakevat toisen asteen opintoihin. Toisen asteen opintoihin hakeutumisessakin on tyttöjen ja poikien välisiä eroja: vuonna 2018 lähes kaksi kolmasosaa tytöistä haki ensisijaisesti lukio-opintoihin ja pojista yli puolet ammatillisiin opintoihin.

Huolestuttava asia, joka viimeisimmissä arvioinneissa on havaittu, on vanhempien sosioekonomisen taustan ja koulutustason kasvava yhteys oppimistuloksiin. Ero tyttöjen ja poikien välisissä eroissa on suurin oppilailla, joiden vanhempien sosioekonominen tausta on alhainen. Tämä herättää kysymyksen siitä, pystyykö peruskoulu takaamaan kaikille oppilaille tasa-arvoisia mahdollisuuksia sukupuolesta ja perhetaustasta riippumatta.

Juhani Rautopuro
Tutkimusprofessori
Koulutusjärjestelmät ja yhteiskunta -painoalueen johtaja
Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Koulutuksen arvioinnin dosentti, Helsingin yliopisto

Jonna Pulkkinen
Tutkijatohtori
Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Ajankohtaista

15.1.2021

Odotettu YTHS-uudistus tuo terveyspalvelut myös amk-opiskelijoille

Lue
15.1.2021

Finnair Technical Services irtisanoo työntekijöitä koronan varjolla – vaarantuuko puolustusvalmius?

Lue
15.1.2021

Haemme työoikeuden osaaja Kesäduunari-infoon

Lue
14.1.2021

Uusi lakkovaroitus Suomen Kotidataan

Lue
11.1.2021

Tehy: Hoitajien rokotuskattavuus korkea, koronarokotteesta myös epävarmuutta

Lue
11.1.2021

Ammattiliitto Pro: Veronumeromenettelyn laajentaminen telakoille on oikea tavoite – erityisryhmille tehtävä perusteltu poikkeus

Lue
11.1.2021

Metsänomistajien tiedot metsäasioissa kohdallaan

Lue
8.1.2021

Mihin Suomen tulisi panostaa EU-politiikassaan tulevina vuosina?

Lue