Mitä kuuluu perusopetuksen tasa-arvolle?

Kirjoittaja:

Juhani Rautopuro & Jonna Pulkkinen

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Suomessa rinnakkaiskoulujärjestelmä purettiin 1970-luvun alussa ja siirryttiin peruskoulujärjestelmään. Sillä pyrittiin takaamaan kaikkien lasten tasa-arvoinen mahdollisuus koulutukseen sukupuolesta, perhetaustasta ja asuinpaikasta riippumatta.

Peruskoulun historiassa merkittävä päivä oli 6.12. 2001, jolloin julkistettiin ensimmäiset PISA-tulokset. Ne osoittivat, että Suomen 15-vuotiaat nuoret olivat tiedoiltaan ja taidoiltaan maailman huippua. Tasa-arvon kannalta olennaisinta oli, että Suomessa oli onnistuttu yhdistämään hyvät oppimistulokset ja pienet koulujen väliset erot. Tulos oli ainulaatuinen. Ilman liioittelua voi todeta, että PISA-tutkimus pelasti suomalaisen peruskoulun.

Samalla tyttöjen ja poikien välinen ero oppimistuloksissa on ollut kasvussa – tyttöjen eduksi.

Miltä perusopetuksen tasa-arvo näyttää tällä hetkellä? Vuoden 2006 PISA-huippuvuoden jälkeen oppimistulokset ovat heikentyneet. Samalla tyttöjen ja poikien välinen ero oppimistuloksissa on ollut kasvussa – tyttöjen eduksi. Tämä ei tarkoita, että kaikki pojat menestyisivät tyttöjä heikommin. Vaihtelu oppimistuloksissa on pojilla kuitenkin suurempaa kuin tytöillä, ja heikkojen osaajien joukossa on suurempi osuus poikia kuin tyttöjä. Pojat ovat myös yliedustettuina erityisopetuksessa.

Huolestuttava asia, joka viimeisimmissä arvioinneissa on havaittu, on vanhempien sosioekonomisen taustan ja koulutustason kasvava yhteys oppimistuloksiin.

Tutkimusten perusteella erilaisissa oppimistulosarvioinneissa osoitetun osaamisen ja kouluarvosanojen välinen yhteys ei ole niin selkeä kuin olettaa ja toivoa sopisi. Esimerkiksi pojilla arvioinneissa osoitettu osaaminen ja kouluarvosanat eivät vastaa yhtä hyvin toisiaan kuin tytöillä. Lisäksi peruskoulussa poikien arvosanat ovat lähes kaikissa oppiaineissa heikommat kuin tyttöjen. Oppilasarviointi kouluissa on tärkeä varsinkin perusopetuksen päättövaiheessa, sillä päättöarvosanoilla oppilaat hakevat toisen asteen opintoihin. Toisen asteen opintoihin hakeutumisessakin on tyttöjen ja poikien välisiä eroja: vuonna 2018 lähes kaksi kolmasosaa tytöistä haki ensisijaisesti lukio-opintoihin ja pojista yli puolet ammatillisiin opintoihin.

Huolestuttava asia, joka viimeisimmissä arvioinneissa on havaittu, on vanhempien sosioekonomisen taustan ja koulutustason kasvava yhteys oppimistuloksiin. Ero tyttöjen ja poikien välisissä eroissa on suurin oppilailla, joiden vanhempien sosioekonominen tausta on alhainen. Tämä herättää kysymyksen siitä, pystyykö peruskoulu takaamaan kaikille oppilaille tasa-arvoisia mahdollisuuksia sukupuolesta ja perhetaustasta riippumatta.

Juhani Rautopuro
Tutkimusprofessori
Koulutusjärjestelmät ja yhteiskunta -painoalueen johtaja
Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Koulutuksen arvioinnin dosentti, Helsingin yliopisto

Jonna Pulkkinen
Tutkijatohtori
Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Ajankohtaista

28.11.2020

Yhteinen vetoomus: Työterveyden mukaanotto on avain koronarokotusten onnistumiseen

Lue
27.11.2020

Pelastusalan työhyvinvointi edellyttää työaikalain palauttamista ennalleen

Lue
27.11.2020

SuPerin edustajisto: Vanhustenhoidossa on noudatettava lakia

Lue
27.11.2020

Syntyvyyskö tasa-arvoasia?

Lue
26.11.2020

SuPerin edustajisto: Hoitoalan henkilöstön terveys on keskeinen tekijä koronakriisin hoidossa

Lue
25.11.2020

Von der Leyenin lupaus palkka-avoimuudesta jäi koronan jalkoihin

Lue
25.11.2020

Tehyn Rytkönen ärähtää valmiuslain käytöstä: Miksi tarjota porkkanaa, kun voi käyttää keppiä?

Lue
25.11.2020

Lakko alkoi Kotidatassa – Pro tuomitsee rikkurityövoiman käytön

Lue