Aluevaalit lähestyvät – kuka voi asettua ehdolle?

Kirjoittaja:

Minna Ahtiainen

johtaja, edunvalvonta

Profiili
Aluevaalit

Ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23.1.2021. Aluevaaleissa alueille valitaan ylimmät päätöksentekoelimet, aluevaltuustot. Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen ja hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan.

Ehdolle voi lähteä henkilö, joka on kyseisen hyvinvointialueen asukas ja jolla on äänioikeus aluevaaleissa vuonna, jona valtuutetut valitaan. Henkilö ei saa olla julistettu vajaavaltaiseksi. Yleisen vaalikelpoisuuden lisäksi ehdokkaiden tulee olla vielä erikseen vaalikelpoisia niihin toimielimiin, joihin he asettuvat ehdolle

Vaalikelpoisuus tarkoittaa ehtoja, jotka henkilön tulee täyttää, jotta hän voi asettua ehdolle vaaleissa.

Jos luottamushenkilö menettää vaalikelpoisuutensa kauden aikana, hänet valinnut toimielin toteaa luottamustoimen päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee aluevaltuusto. Päätös pannaan täytäntöön heti.

Aluevaltuusto

Lähtökohtana on, että hyvinvointialueen asukkailla tulee olla mahdollisimman laaja oikeus osallistua hyvinvointialueen asioiden hoitoon. Valtuutetun vaalikelpoisuuden rajoitukset hyvinvointialueilla ovat vähäisemmät kuin esimerkiksi aluehallituksen jäsenen.  

Välittömästi hyvinvointialueita koskevia valvontatehtäviä hoitava valtion virkamies ei ole vaalikelpoinen aluevaltuustoon. Valvontatehtäviä hoitava henkilö joutuu virassaan usein tilanteisiin, joissa hyvinvointialueen ja valtion edut ovat vastakkaiset, jonka johdosta heidän kelpoisuuttaan toimia hyvinvointialueen luottamustehtävissä ei voida pitää perusteltuna.

Hyvinvointialueen palveluksessa olevien henkilöiden vaalikelpoisuutta aluevaltuustoon on rajoitettu. Rajoitukset koskevat kuitenkin vain keskeisten vastuullisessa asemassa olevien henkilöiden valitsemista aluevaltuustoon.

Valtuustoon eivät ole vaalikelpoisia aluehallituksen tai lautakunnan tehtäväalueella tai hyvinvointialueen liikelaitoksessa johtavassa tai siihen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä toimivat henkilöt.

Johtavaan tehtävään rinnastettavassa tehtävässä oleva henkilö, esim. viestintäpäällikkö, suunnittelupäällikkö, hyvinvointialueen lakimies, hyvinvointialueen kamreeri ja henkilöstöpäällikkö.

Vaalikelpoisuus ratkaistaan kussakin tapauksessa henkilön tosiasiallisten tehtävien ja aseman, ei nimikkeen perusteella.

Hyvinvointialueen tehtäviä hoitavat myös hyvinvointialueen organisaatioon kuulumattomat yhteisöt ja säätiöt. Tehtävien organisoimistavalla ei saa olla vaikutusta vaalikelpoisuussäännösten soveltamiseen. Tilanne tulee esille silloin, kun hyvinvointialueella on määräämisvalta yhteisössä tai säätiössä. Vaalikelpoisuutta rajoitetaan ainoastaan henkilöiltä, jotka vastaavat tehtäväkokonaisuudesta sellaisessa yhteisössä tai säätiössä, jossa hyvinvointialueella on määräämisvalta.

Aluehallitus

Vaalikelpoisuussääntely aluehallitukseen vastaa perusteiltaan kuntalain kunnanhallitusta koskevaa sääntelyä. Lähtökohtana on, että aluehallitukseen vaalikelpoisen pitäisi olla vaalikelpoinen myös aluevaltuustoon.

Vaalikelpoinen ei ole:

  • Välittömästi aluehallituksen alaisena toimiva hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö.
  • Hyvinvointialueen määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, jonka tehtävä rinnastuu em. mainittuun tehtävään..
  • Hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö, joka on lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa aluehallituksen käsiteltäviksi tulevien asioiden valmistelusta.
  • Henkilö, joka on jäsenenä hallituksessa tai vastaavassa toimielimessä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä tai säätiössä, jolle aluehallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

Henkilöstön edunvalvojien vaalikelpoisuus

Henkilöstön edunvalvonnasta kyseisellä hyvinvointialueella huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen aluehallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa sen edunvalvonnasta.

Sääntely henkilöstön edunvalvonnasta vastaavien henkilöiden vaalikelpoisuuden rajoittamisesta vastaa kuntalain sääntelyä. Lain mukaan aluehallitus edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa hyvinvointialueen henkilöstöpolitiikasta. Hyvinvointialueen henkilöstön edunvalvonnasta huolehtivien henkilöiden asema aluehallituksessa ja henkilöstöasioita pääasiallisesti hoitavassa toimielimessä olisi tämän vuoksi ristiriitainen.

Vaalikelpoisuuden rajoitukset koskevat henkilöstön edunvalvonnasta kyseisellä hyvinvointialueella vastaavia henkilöitä. Hyvinvointialueella edunvalvontaa hoitavat henkilöstöjärjestöjen paikallisyhdistykset. Niiden hallituksen tehtävänä on muun muassa hyväksyä paikallinen neuvottelutulos. Vaalikelpoisuuden rajoitus koskee ainakin tällaisen toimielimen puheenjohtajaa. Rajoitus koskee ainoastaan päävastuun edunvalvonnasta kantavaa henkilöä.

Rajoitus koskee myös henkilöitä, jotka neuvottelevat hyvinvointialueen kanssa virka- ja työehtosopimusratkaisuista tai muuten hoitavat henkilöstön edunvalvontatehtäviä, esim. paikallisen henkilöstöjärjestön pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet.

Satunnainen osallistuminen neuvotteluun ei vielä aiheuta vaalikelpoisuuden menetystä, vaan sovellettavaksi tulevat esteellisyyssäännökset.

Edunvalvonnasta vastaaminen edellyttää, että edunvalvontatehtävät kuuluvat asianomaisen henkilön varsinaisiin tehtäviin henkilöstöjärjestössä. Työsuojeluvaltuutettuja tai yhteistoimintaelimiin kuuluvia henkilöstöjärjestöjen edustajia rajoitukset eivät koske.

Enemmistön aluehallituksen jäsenistä on oltava muita kuin hyvinvointialueen tai hyvinvointialueen määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä.

Tarkempaa tietoa vaalikelpoisuudesta hyvinvointialueen toimielimiin: Laki hyvinvointialueista, www.finlex.fi

Hyvinvointialueita koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.7.2021. Lainsäädännöllä perustettiin 21 hyvinvointialuetta, joille siirretään kunnilta vastuut sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023, jolloin myös tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy hyvinvointialueiden palvelukseen. Hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy vaiheittain. Hallintopäätöksentekoa varten alueille valitaan aluevaaleilla ylimmät päätöksentekoelimet, aluevaltuustot.

Helsingin kaupunki muodostaa poikkeuksen aluerakenteesta, eikä siis ole hyvinvointialue tai kuulu osana muuhun hyvinvointialueeseen.

Ajankohtaista

4.10.2022

Sähkötuet eivät opiskelijaa tue 

Lue
4.10.2022

Ammattiliitto Jyty on tyytyväinen hoitajajärjestöjen sopuun

Lue
4.10.2022

SuPer ja Tehy hyväksyivät sovintoehdotuksen: Sote-sopimukseen oma palkkaohjelma, koronakorvaus ja useita parannuksia työoloihin

Lue
3.10.2022

Uusin podcast jakso käsittelee ruskean kokemuksia työelämässä

Lue
3.10.2022

Tehy ja SuPer: Valtakunnansovittelija on antanut sovintoehdotuksen

Lue
30.9.2022

Jytyn kysely: Koulunkäynninohjaajien asemaa parannettava – ”Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita

Lue
29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue