Työkulttuurin kehittäminen on tehokkainta työelämän mielenterveystyötä

Kirjoittaja:

Taina Vallander

johtaja, strategia ja kehittäminen

Profiili
työelämätaidot

Koronapandemia on vaatinut niin lähi- kuin etätyössä työskenteleviltä valtavaa mielen joustoa, jatkuvaa uuden oppimista sekä erinomaista kuormituksen ja epävarmuuden sietokykyä.
Jos työpaikalla oli jo ennen koronaa paneuduttu työyhteisön työn järjestämiseen ja työntekijöiden työkykyyn sekä osaamistarpeiden ennakointiin, tämä ennaltaehkäisevä toiminta on todennäköisesti parantanut työyhteisön jaksamista ja resilienssiä myös pandemian olosuhteissa. Hyvä työkulttuuri on nimittäin parasta ennakoivaa mielenterveystyötä.

Mielen hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat nykypäivän työelämässä kehittämistyön raskasta ydintä sektorista ja toimialasta riippumatta. Niiden merkitys on vain vahvistunut poikkeusoloissa, joissa elämme.

Työuupumuksen ja työperusteisten mielenterveyden ongelmien taustalla ovat usein työn tekemiseen ja työpaikan ilmapiiriin liittyvät ongelmat. Vaikutusmahdollisuuksien tai osaamisen puute, jatkuvat ylityöt, henkilöstön aliresursointi, työssä kohdattu epäasiallinen kohtelu sekä häirintä lisäävät kuormitusta ja riskiä mielenterveyden ongelmiin. Ennaltaehkäisy taas ei ole rakettitiedettä, vaan riskitekijöiden tunnistamista sekä terveyden, työkyvyn ja osaamisen ylläpitoa. Ihan tavallisia toimia, jotka silti monilla työpaikoilla jäävät syystä tai toisesta tekemättä.

Ennaltaehkäisy taas ei ole rakettitiedettä, vaan riskitekijöiden tunnistamista sekä terveyden, työkyvyn ja osaamisen ylläpitoa.

Mielenterveyden kansantaloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Vuositasolla menetetään jopa 17 miljoonaa työpäivää mielenterveyssyistä. (Työterveyslaitos). Tähän lukuun eivät edes sisälly lyhyet, alle yhdeksän päivän mittaiset poissaolot tai heikentyneen työkyvyn, matalan työtehon, huonon työilmapiirin tai osaamisen rapautumisen kustannukset. Mielenterveysongelmat ovat myös merkittävin lyhyttä työuraa ennustava tekijä. Mielenterveyden hoidon kustannukset Suomessa vastaavat OECD:n laskelmien mukaan 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrät ovat kasvussa, kun fyysisin perustein myönnettyjen määrä vähenee vuosi vuodelta.

Työpaikan johtaminen avainasemassa mielenterveyden tukemisessa

Työpaikan johtaminen on avainasemassa hyvän mielenterveyden tukemisessa. Työn hallinnan tunteen, oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun sekä reilun palkkauksen ja palkitsemisen kokemukset tukevat jaksamista. Joustot esimerkiksi työajoissa ovat laadukkaan työn ja muun elämän yhteensovittamisen edellytys. Näitä mahdollisuuksia tulisi lisätä lainsäädäntöä ja työelämän kulttuuria kehittämällä.

Esimiehellä on vastuu seurata, että työntekijät eivät uuvu työssään. Työtä tulisi pystyä tekemään laadukkaasti ja hyvässä vireessä, jotta se ei johda riittämättömyyden, voimattomuuden tai syyllisyyden kokemuksiin. Niin sanottu eettinen stressi on havaittu kuormitustekijäksi monessa työssä, jossa työntekijä ei pysty suorittamaan tehtäviään niin laadukkaasti kuin oma ammattietiikka edellyttäisi. Tosiasiallisesti esimiesten osaaminen mielen hyvinvointiin liittyvän tuen antamisessa ja ongelmien tunnistamisessa saattaa olla hyvin ohutta, jopa olematonta.

Työpaikan johtaminen on avainasemassa hyvän mielenterveyden tukemisessa.

Myös mielenterveyteen liittyvä stigma on edelleen suuri. Moni esimies epäröi puuttua ja työntekijä taas epäröi tuoda ongelmiaan esiin. Leimaamisen ja leimaantumisen pelko on vahvaa. Kärjistetysti: fyysisen kunnon ylläpitämiseen kannustetaan, psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtimista vähätellään.

Työelämässä tarvitaan matalan kynnyksen työvälineitä. Esimerkiksi työterveyshuollon tekemillä työkykykartoituksilla on onnistuttu ennaltaehkäisemään fyysisiä ongelmia, fyysisestä työergonomiasta tiedämme yhtä ja toista. Mielen ergonomia kaipaisi vastaavaa säännönmukaista tarkastelua. STTK on myös esittänyt työpaikoille säännöllisiä osaamiskartoituksia, joilla osaamisen päivittämisen tarpeita voitaisiin tarkastella ennakoiden. 

Tarvitsemme myös lisää mielenterveyden mielipidejohtajia ja lisää avointa puhetta mielen hyvinvointitaidoista. Niiden tulisi olla uusia, uimataidon ja liikennekasvatuksen kaltaisia kansalaistaitoja, jotka tulisi sisällyttää myös työelämän jatkuvan oppimisen oppimäärään.

— uimataidon ja liikennekasvatuksen kaltaisia kansalaistaitoja —

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan työelämän mielenterveysstrategiaa. Se on laatuaan ensimmäinen ja madaltaa toivon mukaan aivan tavallisten työpaikkojen kynnystä tarkastella sitä, mitä työntekijöille aidosti kuuluu, ja missä ovat toiminnan tärkeimmät kehittämisen kohteet. Osana strategiatyötä julkaistu mielenterveyden manifesti on kuin työelämän mielenterveyden kymmenen käskyä: konkreettinen ja ohjaava. Sen soisi kuluvan jokaisen työikäisen suomalaisen käsissä.

Mielenterveyden manifestin kymmenen teesiä työelämään: 

  1. Yksin pärjäämisen aika on ohi. Työyhteisön sosiaalinen tuki kannattelee myös muutosti-lanteissa ja kriiseissä. Yhteisöllisyyden rakentaminen on meidän jokaisen vastuulla. 
  2. Työkyky on määriteltävä uudelleen. Vaikka ei ole terve, voi olla työkykyinen. Sitoudumme rakentamaan kaikille mahdollisimman hyvät edellytykset toimia ja osallistua työhön. Työn kuuluu tukea mielenterveyttä.
  3. Hyvän mielenterveyden perusta työssä on hyvissä työolosuhteissa. Jokaisella on oikeus hyvään johtamiseen, kunnolliseen työn organisointiin sekä työstä saatuun palautteeseen ja arvostukseen. Myös esihenkilöt tarvitsevat tukea omaan työhönsä.
  4. Kohtuus kunniaan! Oikein mitoitettu työ luo pohjan hyvinvoinnille ja hyvin tehdylle työlle. Hyvinvoiva työntekijä saa aikaan tulosta, on aloitteellinen ja valmis joustamaan. 
  5. Mielenterveys on menestystekijä. Kun mielenterveys on hyvä, olemme yksilöinä ja yhteisöinä hyvinvoivia, kehittymis- ja muutoskykyisiä sekä tuottavia. Hyvinvoivat työntekijät ja työyhteisöt ovat myös työpaikan vetovoimatekijä. 
  6. Tunteet ovat osa työelämää. Vahvistamme kaikille turvallista ja sallivaa ilmapiiriä niin, että mielenterveydestä ja pulmista työssä voidaan puhua ja niitä on mahdollista ratkoa yhdessä.
  7. Käyttäydytään kaikki ihmisiksi! Näytämme jokainen esimerkkiä siinä, miten toinen toisiamme kohtelemme. Huonoa käytöstä voi ennaltaehkäistä organisaatiotason toimilla ja siihen tulee puuttua. 
  8. Edistämme ymmärrystä siitä, että hyvä työkykyjohtaminen työuran kaikissa vaiheissa on työpaikan strategista toimintaa. Sillä on vaikutusta asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen sekä tuottavuuteen. 
  9. Panostamme ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Niin vähennämme heikentyneen mielenterveyden seurauksia työntekijälle, työpaikalle ja yhteiskunnalle. Työterveyshuolto toimii työpaikan kumppanina myös mielenterveyden edistämisessä.
  10. Avaimet hyvän mielenterveyden kehittämiseen työssä ovat työpaikoilla itsellään. Pidämme yhdessä huolta mielenterveydestä!

Taina Vallander
Kirjoittaja on STTK:n johtaja.

Ajankohtaista

21.10.2021

Ammattiliitto Pro: Telia jatkaa yhteistoiminnan järjestelmällistä heikentämistä

Lue
21.10.2021

Jokaisen on kannettava vastuuta toisista koronaviruksen voittamiseksi

Lue
21.10.2021

Ilmastonmuutos ja luontokato tukehduttavat maapallon

Lue
20.10.2021

Ammattiliitto Pro: Handelsbankenin tuettava murrostilanteessa henkilöstöään

Lue
20.10.2021

Terveydenhuollon monikanavainen rahoitus on vahvuus, jota ei ole syytä romuttaa

Lue
19.10.2021

Nimitysuutinen: Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää EPSU:n sosiaali- ja terveysalan pysyvän komitean puheenjohtajaksi

Lue
18.10.2021

Vaikuta aluevaaleissa

Lue
15.10.2021

Kysymyksiä ja vastauksia aluevaaleista

Lue