Opiskelijoilla mielenterveyssyyt ovat suurin opiskelukykyä heikentävä tekijä. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan kolmannes opiskelijoista kokee runsaasti stressiä. Tulokset herättävät huolta opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävässä Nyyti ry:ssä ja STTK:ssa.
– Tulokset ovat hälyttäviä. Hyvä psyykkinen ja fyysinen terveys auttavat selviytymään opinnoista ja kiinnittymään työelämään. Puitteet hyvälle mielenterveydelle ja toimintakyvylle luodaan jo opiskelujen aikana ja niitä on ylläpidettävä työpaikoilla päivittäin, sanoo STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
Järjestöt uskovat, että yksi ratkaisu on tukea nuorten hyvinvointia tarjoamalla koulutuksen aikana laadukasta opetusta ja ohjausta. On tärkeää, että opiskelija oppii tunnistamaan omat vahvuutensa ja jäsentämään omia työelämään ja -uraan liittyviä tavoitteita. Lisäksi on panostettava työelämän ja työnhaun perustietojen ja -taitojen hallintaan. STTK:n omien selvitysten mukaan nuoret tuntevat puutteellisesti työelämään liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksiaan.
– Opiskelupaikan ja ammatinvalinta ovat monelle nuorelle merkittävin omaan tulevaisuuteen vaikuttava valinta. Se saattaa aiheuttaa paljon stressiä. Valintojen tekemistä voidaan auttaa laadukkaalla ohjauksella ja tarjoamalla monipuolista työelämätietouden opetusta, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Saana Simonen toteaa.
Mielenterveysongelmien määrä kasvussa
Korkeakouluopiskelijoiden kokemat masentuneisuus- ja ahdistuneisuusoireet ovat lisääntyneet koko 2000-luvun. Kouluterveyskyselyn mukaan ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista 28 prosenttia ja lukio-opiskelijoista jopa 35 prosenttia on ollut huolissaan mielialastaan viimeisen vuoden aikana.
– Opiskeluyhteisöjen osaamista mielenterveyden edistämisessä tulee vahvistaa. Opiskeluympäristöistä on tehtävä sosiaalisesti, psyykkisesti ja fyysisesti turvallisia. Oppilaitoksissa on sitouduttava edistämään ja toteuttamaan turvallisemman tilan periaatteita yhdessä opiskelijoiden kanssa, vaatii Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen.
Kelan myöntämät mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet ovat olleet kasvussa erityisesti 16-34-vuotiailla naisilla. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan mielenterveyden ongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Suomen koko väestön mielenterveysongelmien kustannukset yhteiskunnalle ovat mittavat – yli 11 miljardia euroa vuodessa.
– Tulevalla hallituskaudella on varmistettava, että oppilaitoksilla on riittävät resurssit tarjota laadukasta opetusta ja ohjausta nuorille. Hyvinvoivat opiskelijat ovat tulevaisuuden hyvinvoivia työntekijöitä. Meillä ei ole varaa menettää enää yhtään nuorta, muistuttavat Palola ja Savolainen.
Lisätietoja:
puheenjohtaja Antti Palola, STTK, puh. 040 509 6030
puheenjohtaja Saana Simonen, STTK-Opiskelijat, 050 517 5212
toiminnanjohtaja Minna Savolainen, Nyyti ry, puh. 044 589 6117
YTHS: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus
THL: Kouluterveyskysely 2017
Health at a Glance: Europe 2018
Eläketurvakeskus: Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2017
Kela: Mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet vuosina 2005–2017
Työelämätietoa nuorille: www.työelämään.fi