Suomalaisten ilmastoteot – Mikä meitä motivoi?

Omien lasten ja tulevien sukupolvien ajatteleminen sekä rahan säästäminen ovat suomalaisten keskuudessa suurimpia syitä ryhtyä ilmastotekoihin. Ilmastotoimiin tarttumisen kokee velvollisuudekseen vajaa kolmannes suomalaisista. Motivaatiota lisäävät myös tekojen vaivattomuus ja myönteiset vaikutukset omaan hyvinvointiin.

Suomalaisten ilmastoasenteita selvitettiin Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen kansalaiskyselyssä, johon vastasi 4040 suomalaista.

Maapallon kantokyvystä huolehtiminen omien lasten ja tulevien sukupolvien hyväksi motivoi 45 prosenttia vastaajista. Erityisesti naiset, perheelliset ja ikäihmiset kokivat tämän tärkeäksi.
– On aika luonnollista, että tämä puhuttelee vähän varttuneempaa väestöä ja niitä, joilla on omia lapsia. Moni ilmastoasioista kiinnostunut alle 30-vuotias ajattelee taas enemmän sitä, miten asioita voisi ratkaista oman sukupolven näkökulmasta. He eivät välttämättä vielä mieti seuraavia sukupolvia, toteaa projektitutkija Annu Perälä Vaasan yliopistosta.

Raha motivoi myös ilmastoasioissa

Mahdollisuus säästää rahaa esimerkiksi sähkön- ja vedenkulutusta vähentämällä tai tavaroita kierrättämällä oli tärkeää 40 prosentille vastaajista.
– Kyllä se vain niin on, että raha on ihmisille tärkeä motivaatiotekijä. Se ei ole ainoa, mutta merkittävä se on.

– Kyllä se vain niin on, että raha on ihmisille tärkeä motivaatiotekijä. Se ei ole ainoa, mutta merkittävä se on.

Rahan säästäminen puhuttelee hyvin erilaisia ihmisiä.
– Miesten vastauksissa se oli yleisin syy, mutta vetosi myös naisiin. Raha motivoi läpi puoluekentän ja eri ikäisiä ihmisiä. Se motivoi myös heitä, jotka epäilevät, että ilmastonmuutos olisi pääasiassa ihmisen aiheuttamaa, toteaa Perälä.

Vain noin 15 prosenttia vastaajista koki ilmastoteot kalliiksi.
– Tämä oli vähän yllättävää, kun julkisessa keskustelussa kuitenkin toistuu se, että kaikilla ei ole varaa ilmastotekoihin, pohtii Perälä.

Konkretia kuroo umpeen etäisyyttä

Monet suomalaiset kokevat ilmastonmuutoksen vielä etäiseksi, vähitellen eteneväksi asiaksi, jonka seuraukset realisoituvat jossain muualla kuin Suomessa. Rahan säästäminen ja tulevat sukupolvet tuovat konkreettisina asioina ilmastoaiheen lähemmäs omaa arkea.
– Ilmastonmuutoksen ajatteleminen omien lasten, tulevien sukupolvien ja oman lompakon kautta kuroo umpeen sitä psykologista etäisyyttä, mitä monet vielä kokevat ilmastonmuutoksen suhteen, selventää Perälä.

Velvollisuus ja vaivattomuus vaikuttimina

29 prosenttia vastaajista koki ilmastotoimiin tarttumisen velvollisuudekseen. Tämä korostui alle 30-vuotiaiden, yliopistokoulutettujen ja opiskelijoiden keskuudessa.
– Velvollisuudentunne motivoi erityisesti valveutuneita ihmisiä, jotka ovat ilmastomyönteisiä ja tekevät paljon asian eteen. Selvästi se, että ihminen kokee asian velvollisuudekseen, saa hänet myös toimimaan, avaa Perälä.

Ilmastotekojen vaivattomuus oli tärkeää 26 prosentille vastaajista.
– Ilmastotekojen helppous on ehdottomasti asia, johon pitää kiinnittää yhteiskunnallisesti huomiota, korostaa Perälä.

– Velvollisuudentunne motivoi erityisesti valveutuneita ihmisiä, jotka ovat ilmastomyönteisiä ja tekevät paljon asian eteen.

Vaivattomuus korostui myös vastauksissa, kun ihmisiltä kysyttiin, millaisia ilmastotekoja he jo tekevät.
– Yleisimmät ilmastoteot ovat matalakustanteisia rahallisesti, mutta myös niiden vaatiman ajan, vaivan ja elämäntapamuutosten näkökulmasta.

Myönteiset vaikutukset omaan hyvinvointiin kannustavat joka neljättä suomalaista tekemään ilmastotekoja. Omien tekojen vaikutuksen ilmastonmuutoksen hillintään taas koki keskeiseksi 18 prosenttia vastaajista.
– Ihmiset tekevät ilmastoteoiksi laskettavia asioita hyvin paljon myös muista kuin ilmastosyistä. Valoja sammutetaan rahan säästämiseksi ja hyötyliikuntaa lisätään tai punaisen lihan syömistä vähennetään terveydellisistä syistä, kertoo Perälä.

Ilmastokeskustelussa kannattaa käyttää niitä argumentteja, jotka tehoavat ihmisiin, vaikka ensisijainen motivaatio ryhtyä toimeen olisikin jossain muualla kuin myönteisissä ilmastovaikutuksissa.

Teksti: Kreetta Haaslahti

Tulokset selviävät Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen kansalaiskyselystä, johon vastasi 4 040 suomalaista aikavälillä 26.2.–2.3.2020. Otos edustaa Manner-Suomen aikuisväestöä. Tutkimuksen ovat tehneet e2 Tutkimus ja Vaasan yliopiston InnoLab. Hankkeen konsortioon kuuluvat lisäksi Energiateollisuus, Kuntaliitto, MTK, STTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö.

Ajankohtaista

26.10.2020

Alihankintaa ja alipalkkausta – vastine Kaupan liiton muuntelemaan totuuteen

Lue
26.10.2020

Ammattiliitto Pro: Hyvä sopimuskulttuuri on unohtunut Finnair Tekniikassa – ei halua noudattaa tehtyjä sopimuksia ja lakeja

Lue
23.10.2020

SuPerin Paavola: Lain henki hoitajamitoituksesta ei ole toteutunut – muutosta odotetaan

Lue
22.10.2020

Vastaus Häkämiehen avoimeen kirjeeseen: Ammattiliittona Pro ei voi tukea hintakilpailua työehdoilla

Lue
22.10.2020

Työntekijöille avattava tie hiilineutraaliin työelämään

Lue
22.10.2020

Lähi- ja perushoitajien tunteet kertovat yhä suuremmasta henkilöstökadon riskistä keskellä koronaepidemiaa

Lue
22.10.2020

Lakko alkoi Suomen Kotidatassa – yhtiö edelleen haluton maksamaan oikeudenmukaista palkkaa henkilöstölleen

Lue
21.10.2020

On aika investoida työkykyyn

Lue