Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen toteuttamassa tutkimuksessa ”Erikokoisten yritysten rooli taloudessa ja kasvun aikaansaamisessa” havaitaan, että pk-yritysten rooli taloudessa ja kasvussa on vähäisempi, kuin on aiemmin luultu. Syynä on, että pk-yritykset ovat usein laajemman konsernin osia. Siis eivät pienyrityksiä, vaan oikeastaan suuryrityksen osia.
pk-yritysten rooli taloudessa ja kasvussa on vähäisempi, kuin on aiemmin luultu.
Samassa tutkimuksessa havaitaan, että konsernin osien määritteleminen pk-yrityksiksi on aiemmissa tutkimuksissa saanut pk-yritysten osuuden työpaikoista, viennistä ja arvonlisästä näyttämään todellista suuremmalta. Myös aiempi olettama siitä, että työpaikkojen kasvu on nopeinta pk-yrityksessä, pitääkin paikkansa vain ”itsenäisten” pk-yritysten osalta.
Tutkimuksen keskeisiin havaintoihin kuuluu, että pk-yritysten arvioitu henkilöstö supistuu noin 15 prosenttia, kun tilastosta putsataan kotimaisiin tai kansainvälisiin konserneihin kuuluvat osaset pois. Osuus arvonlisästä pienenee suunnilleen saman verran.
Julkisessa keskustelussa käsitys pk-yritysten merkityksestä on siis ollut vinoutunut. ”Kankeiksi” koetut suuryritykset tuovatkin luultua suuremman osan vientituloista ja arvonlisästä. Niissä on myös suurin osuus henkilöstöstä. Suuret yritykset tuovat yli 80 prosenttia tavaraviennin tuloista ja lähes 90 prosenttia palveluviennistä.
Myös työn tuottavuuden kasvu on suuryrityksissä suurinta. Syy tähän lienee, että suuryritykset investoivat eniten ja niissä henkilöstö pääsee erikoistumaan paremmin.
”Kankeiksi” koetut teollisuuden suuryritykset ansaitsevatkin kunnianpalautuksen. Vaikka niiden toiminta saattaa vaikuttaa nyky-yhteiskunnan standardeilla hitaalta ja epäkiinnostavalta, tuovat ne kuitenkin valtaosin Suomen kansantaloudelle elintärkeän kasvun, tuottavuuden nousun ja viennin.
Dynaamisemmiksi ja ”sympaattisemmiksi” koetut pienyritykset ovat kyllä Suomelle tärkeitä, mutta eivät aivan niin tärkeitä kuin niiden ympärillä käytävästä julkisesta keskustelusta voisi luulla.
Antti Koskela, ekonomisti, STTK