Kunnianpalautus suuryrityksille

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen toteuttamassa tutkimuksessa ”Erikokoisten yritysten rooli taloudessa ja kasvun aikaansaamisessa” havaitaan, että pk-yritysten rooli taloudessa ja kasvussa on vähäisempi, kuin on aiemmin luultu. Syynä on, että pk-yritykset ovat usein laajemman konsernin osia. Siis eivät pienyrityksiä, vaan oikeastaan suuryrityksen osia.

pk-yritysten rooli taloudessa ja kasvussa on vähäisempi, kuin on aiemmin luultu.

Samassa tutkimuksessa havaitaan, että konsernin osien määritteleminen pk-yrityksiksi on aiemmissa tutkimuksissa saanut pk-yritysten osuuden työpaikoista, viennistä ja arvonlisästä näyttämään todellista suuremmalta. Myös aiempi olettama siitä, että työpaikkojen kasvu on nopeinta pk-yrityksessä, pitääkin paikkansa vain ”itsenäisten” pk-yritysten osalta.

Tutkimuksen keskeisiin havaintoihin kuuluu, että pk-yritysten arvioitu henkilöstö supistuu noin 15 prosenttia, kun tilastosta putsataan kotimaisiin tai kansainvälisiin konserneihin kuuluvat osaset pois. Osuus arvonlisästä pienenee suunnilleen saman verran.

Julkisessa keskustelussa käsitys pk-yritysten merkityksestä on siis ollut vinoutunut. ”Kankeiksi” koetut suuryritykset tuovatkin luultua suuremman osan vientituloista ja arvonlisästä.  Niissä on myös suurin osuus henkilöstöstä. Suuret yritykset tuovat yli 80 prosenttia tavaraviennin tuloista ja lähes 90 prosenttia palveluviennistä.

Suurten ja pienten yritysten viesti

Myös työn tuottavuuden kasvu on suuryrityksissä suurinta. Syy tähän lienee, että suuryritykset investoivat eniten ja niissä henkilöstö pääsee erikoistumaan paremmin.

”Kankeiksi” koetut teollisuuden suuryritykset ansaitsevatkin kunnianpalautuksen. Vaikka niiden toiminta saattaa vaikuttaa nyky-yhteiskunnan standardeilla hitaalta ja epäkiinnostavalta, tuovat ne kuitenkin valtaosin Suomen kansantaloudelle elintärkeän kasvun, tuottavuuden nousun ja viennin.

Dynaamisemmiksi ja ”sympaattisemmiksi” koetut pienyritykset ovat kyllä Suomelle tärkeitä, mutta eivät aivan niin tärkeitä kuin niiden ympärillä käytävästä julkisesta keskustelusta voisi luulla.

Antti Koskela, ekonomisti, STTK

Ajankohtaista

27.5.2024

Tehy, SuPer ja Erto: Yksityiselle terveyspalvelualalle uusia lakkovaroituksia sekä ylityö- ja vuoronvaihtokielto

Lue
27.5.2024

Sateenkaari-ihmisten ääni kuuluviin työpaikoilla

Lue
27.5.2024

Järjestöjohtajat: ”EU-vaaleissa paljon pelissä – ilmastotavoitteista pidettävä kiinni”

Lue
27.5.2024

Keskitettyä, hajautettua, koordinoitua vai koordinoimatonta työmarkkinaa? 

Lue
24.5.2024

Monimuotoisiin perheisiin kohdistuva syrjintä huomioitava lainsäädännössä 

Lue
23.5.2024

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma

Lue
22.5.2024

Jytyn liittovaltuusto: Suomen on edistettävä pikaisesti palkka-avoimuusdirektiivin saattamista lainsäädäntöön – ”Palkkatasa-arvossa ei pidä tyytyä minimiin”

Lue
22.5.2024

Raskaus- ja perhevapaa ei oikeuta työnantajaa palkkasyrjintään 

Lue