Kunnianpalautus suuryrityksille

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen toteuttamassa tutkimuksessa ”Erikokoisten yritysten rooli taloudessa ja kasvun aikaansaamisessa” havaitaan, että pk-yritysten rooli taloudessa ja kasvussa on vähäisempi, kuin on aiemmin luultu. Syynä on, että pk-yritykset ovat usein laajemman konsernin osia. Siis eivät pienyrityksiä, vaan oikeastaan suuryrityksen osia.

pk-yritysten rooli taloudessa ja kasvussa on vähäisempi, kuin on aiemmin luultu.

Samassa tutkimuksessa havaitaan, että konsernin osien määritteleminen pk-yrityksiksi on aiemmissa tutkimuksissa saanut pk-yritysten osuuden työpaikoista, viennistä ja arvonlisästä näyttämään todellista suuremmalta. Myös aiempi olettama siitä, että työpaikkojen kasvu on nopeinta pk-yrityksessä, pitääkin paikkansa vain ”itsenäisten” pk-yritysten osalta.

Tutkimuksen keskeisiin havaintoihin kuuluu, että pk-yritysten arvioitu henkilöstö supistuu noin 15 prosenttia, kun tilastosta putsataan kotimaisiin tai kansainvälisiin konserneihin kuuluvat osaset pois. Osuus arvonlisästä pienenee suunnilleen saman verran.

Julkisessa keskustelussa käsitys pk-yritysten merkityksestä on siis ollut vinoutunut. ”Kankeiksi” koetut suuryritykset tuovatkin luultua suuremman osan vientituloista ja arvonlisästä.  Niissä on myös suurin osuus henkilöstöstä. Suuret yritykset tuovat yli 80 prosenttia tavaraviennin tuloista ja lähes 90 prosenttia palveluviennistä.

Suurten ja pienten yritysten viesti

Myös työn tuottavuuden kasvu on suuryrityksissä suurinta. Syy tähän lienee, että suuryritykset investoivat eniten ja niissä henkilöstö pääsee erikoistumaan paremmin.

”Kankeiksi” koetut teollisuuden suuryritykset ansaitsevatkin kunnianpalautuksen. Vaikka niiden toiminta saattaa vaikuttaa nyky-yhteiskunnan standardeilla hitaalta ja epäkiinnostavalta, tuovat ne kuitenkin valtaosin Suomen kansantaloudelle elintärkeän kasvun, tuottavuuden nousun ja viennin.

Dynaamisemmiksi ja ”sympaattisemmiksi” koetut pienyritykset ovat kyllä Suomelle tärkeitä, mutta eivät aivan niin tärkeitä kuin niiden ympärillä käytävästä julkisesta keskustelusta voisi luulla.

Antti Koskela, ekonomisti, STTK

Ajankohtaista

1.7.2025

STTK: Koulutuskorvauksen poisto on uusi isku naisvaltaisten alojen työntekijöille

Lue
1.7.2025

EU:n monivuotinen rahoituskehys uudistuu – miten käy työelämän rahoille?

Lue
30.6.2025

Suomen vihreä harha: Emme ole ympäristöteknologian kärkimaa

Lue
30.6.2025

Toimisto suljettu 30.6.–3.8.

Lue
30.6.2025

Yhteistoimintalaki muuttuu 

Lue
30.6.2025

Talouskasvu ja työllisyys hyytyvät pysyvästi – syynä sopeutus

Lue
27.6.2025

Yleistukea koskeva lainsäädäntö, HE

Lue
27.6.2025

Toimeentulotuen kokonaisuudistus

Lue