Kirsi Lehtimäen puhe STTK:n edustajistossa 12.12.2017

Nuoret työelämässä

Muuttuva työ haastaa ammattiyhdistysliikkeen

Pätkätyö, silpputyö, itsensä työllistäminen lisääntyy. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen on pikaisesti löydettävä uusia tapoja, jotka helpottavat ihmisten työllistymistä. Etenkin vastavalmistuneen nuoren on päästävä nopeasti harjoittamaan ammattiaan.

Muuttuvassa maailmassa suurin osa työntekijöistä tekee edelleen perinteistä palkkatyötä. Työntekijän asemaan kohdistuu pelottavan paljon uhkia. Vastakkainasettelu yrittäjyyden ja palkkatyön välillä on harmillista. Yrittäjän sosiaaliturvan ongelmat eivät ratkea heikentämällä työntekijän asemaa. Miten ammattiyhdistysliike löytää uuden roolinsa ja sovittaa sen yhteen perinteisen edunvalvonnan kanssa? – Se tulee vaatimaan luovuutta. Keskusjärjestönä Sttk on näyttänyt hyvää esimerkkiä rohkeilla ja työelämää uudistavilla ulostuloillaan.

Ammattiyhdistyliikkeen merkitys on perusteltava uusille sukupolville

Ammattiliittojen ja luottamusmiesten toiminta jää liian usein jäsenistölle vieraaksi. Työn näkyväksi tekeminen on paikallinen haaste kaikilla työpaikoilla. Myönteiset uutiset eivät saa yhtä suurta huomiota kuin kielteiset. Ammattiliitot nousevat otsikkoihin lakkoillessaan tai vastustaessaan muutoksia. Arjen edunvalvonta, neuvottelutyö ja työhyvinvoinnin edistäminen eivät nouse otsikkoihin silloin, kun asiat sujuvat.

Myös työntekijöillä on halua sopia asioita paikallisesti. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista voidaan sujuvoittaa työvuorosuunnittelulla. työntekijöillä mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin ja työn tekemisen tapoihin. Yllättävän moni olisi halukas lyhentämään työaikaansa.

Paikallinen sopiminen onnistuu, kun henkilöstönedustajilla ja työnantajalla on toimiva yhteistyörakenne.

Olen toiminut henkilöstön edustajana sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Luottamusmiehenä olen sillanrakentaja työnantajan ja perustyötä tekevien ammattilaisten välillä. Suuremmilla työnantajilla yhteistoiminnan rakenteet ovat olemassa. Toisaalta muutostilanteissa on jatkuvasti epäselvyyttä ja tulkintaeroja toimintatavoista. Liikkeenluovutukset ja yrityskaupat ovat normaalia arkea. Luottamusmiesten osaaminen ja heidän antamansa tuki jäsenistölle korostuu. Myös työnantajalla on usein epäselvyyttä yt-lain tulkinnoista.

STTK on nostanut esille nykyisen yt-lainsäädännön ongelmat

Pidän harmillisena, ettei yt-lain uudistaminen edennyt hallituksen kevään puoliväliriihessä. Nykyinen laki korostaa muotoseikkoja – ei aitoa yhteistoimintaa.

Henkilöstön edustajien asema vaihtelee eri työnantajilla. Työpaikoilla ongelmia on tiedonsaannissa, vuorovaikutuksessa ja johtamisessa. Ongelmat ovat samoja niin yhteistoiminnan kuin paikallisen sopimisen osalta. Yt-lain uudistaminen edesauttaisi paikallisen sopimisen etenemistä käytännössä.

Tulevalta odotan, että rakentavat avaukset kuullaan paremmin ja vastakkainasettelu jää vähemmälle. Jatketaan uudistavalla ja aloitteellisella linjalla.

Ajankohtaista

22.3.2024

Tehy: Poliittisten lakkojen rajoitukset voivat viedä hoitajilta tosiasiallisen mahdollisuuden vastustaa hallituksen heikennyksiä

Lue
22.3.2024

Rasismiin puuttuminen työelämässä on jokaisen vastuulla

Lue
21.3.2024

Maailman onnellisin kansa – olemmehan me?

Lue
21.3.2024

Ammattiliitto Pro: hallitus sivuutti jälleen suomalaisten enemmistön toiveet

Lue
21.3.2024

Puutu rasismiin

Lue
20.3.2024

Ammattiliitto Jyty sai jäseniltään korttitulvan Orpolle – ”Meille on syntymässä pahoinvointiyhteiskunta”

Lue
20.3.2024

SuPerin Paavola: Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat vakavasti ikääntyneiden perusoikeuksia

Lue
19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue