Kirsi Lehtimäen puhe STTK:n edustajistossa 12.12.2017

Muuttuva työ haastaa ammattiyhdistysliikkeen

Pätkätyö, silpputyö, itsensä työllistäminen lisääntyy. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen on pikaisesti löydettävä uusia tapoja, jotka helpottavat ihmisten työllistymistä. Etenkin vastavalmistuneen nuoren on päästävä nopeasti harjoittamaan ammattiaan.

Muuttuvassa maailmassa suurin osa työntekijöistä tekee edelleen perinteistä palkkatyötä. Työntekijän asemaan kohdistuu pelottavan paljon uhkia. Vastakkainasettelu yrittäjyyden ja palkkatyön välillä on harmillista. Yrittäjän sosiaaliturvan ongelmat eivät ratkea heikentämällä työntekijän asemaa. Miten ammattiyhdistysliike löytää uuden roolinsa ja sovittaa sen yhteen perinteisen edunvalvonnan kanssa? – Se tulee vaatimaan luovuutta. Keskusjärjestönä Sttk on näyttänyt hyvää esimerkkiä rohkeilla ja työelämää uudistavilla ulostuloillaan.

Ammattiyhdistyliikkeen merkitys on perusteltava uusille sukupolville

Ammattiliittojen ja luottamusmiesten toiminta jää liian usein jäsenistölle vieraaksi. Työn näkyväksi tekeminen on paikallinen haaste kaikilla työpaikoilla. Myönteiset uutiset eivät saa yhtä suurta huomiota kuin kielteiset. Ammattiliitot nousevat otsikkoihin lakkoillessaan tai vastustaessaan muutoksia. Arjen edunvalvonta, neuvottelutyö ja työhyvinvoinnin edistäminen eivät nouse otsikkoihin silloin, kun asiat sujuvat.

Myös työntekijöillä on halua sopia asioita paikallisesti. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista voidaan sujuvoittaa työvuorosuunnittelulla. työntekijöillä mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin ja työn tekemisen tapoihin. Yllättävän moni olisi halukas lyhentämään työaikaansa.

Paikallinen sopiminen onnistuu, kun henkilöstönedustajilla ja työnantajalla on toimiva yhteistyörakenne.

Olen toiminut henkilöstön edustajana sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Luottamusmiehenä olen sillanrakentaja työnantajan ja perustyötä tekevien ammattilaisten välillä. Suuremmilla työnantajilla yhteistoiminnan rakenteet ovat olemassa. Toisaalta muutostilanteissa on jatkuvasti epäselvyyttä ja tulkintaeroja toimintatavoista. Liikkeenluovutukset ja yrityskaupat ovat normaalia arkea. Luottamusmiesten osaaminen ja heidän antamansa tuki jäsenistölle korostuu. Myös työnantajalla on usein epäselvyyttä yt-lain tulkinnoista.

STTK on nostanut esille nykyisen yt-lainsäädännön ongelmat

Pidän harmillisena, ettei yt-lain uudistaminen edennyt hallituksen kevään puoliväliriihessä. Nykyinen laki korostaa muotoseikkoja – ei aitoa yhteistoimintaa.

Henkilöstön edustajien asema vaihtelee eri työnantajilla. Työpaikoilla ongelmia on tiedonsaannissa, vuorovaikutuksessa ja johtamisessa. Ongelmat ovat samoja niin yhteistoiminnan kuin paikallisen sopimisen osalta. Yt-lain uudistaminen edesauttaisi paikallisen sopimisen etenemistä käytännössä.

Tulevalta odotan, että rakentavat avaukset kuullaan paremmin ja vastakkainasettelu jää vähemmälle. Jatketaan uudistavalla ja aloitteellisella linjalla.

Ajankohtaista

23.1.2025

Eläkeuudis­tuksen neuvottelutulos julki

Lue
23.1.2025

Varpu Hintsanen aloittaa Tehy-lehden bloggaajana

Lue
22.1.2025

Vähimmäispalkkadirektiivin kohtaloa ei ole sinetöity

Lue
21.1.2025

EU:n turvallisuuden ja kilpailukyvyn vahvistaminen ei saa merkitä työelämän unohtamista

Lue
21.1.2025

Synkästä syksystä sote-vaalikevääseen  

Lue
20.1.2025

Eläkeneuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos

Lue
17.1.2025

Pro ilmoitti lakoista teknologiateollisuuteen sekä kemianteollisuuteen

Lue
17.1.2025

Lotta Nuotio Tehyn vastaavaksi viestintäasiantuntijaksi 

Lue