Fiksummalla työnjaolla mielekkyyttä ja tuottavuutta

Kirjoittaja:

Jukka Maarianvaara

edunvalvontajohtaja, Ammattiliitto Jyty Ry

Vuoden 2023 alusta toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet painiskelevat monien ongelmien ristitulessa. Rahoitus vaikuttaa riittämättömältä suhteessa kasvaviin palvelutarpeisiin, monista ammattikunnista on huutava pula, ja palveluverkoston karsiminen sekä palvelutason yhdenmukaistaminen – usein alaspäin – aiheuttavat tyytymättömyyttä päättäjissä, henkilöstössä ja palvelujen käyttäjissä. Vuosia kestänyt koronapandemia ja sen perään toteutettu sote-uudistus ovat uuvuttaneet henkilöstöä, mikä on entisestään pahentanut työvoimapulaa.

Hyvinvointialueuudistus on henkilöstön näkökulmasta valtava muutos. Kuvaavaa on, että se on Suomen työmarkkinahistorian suurin liikkeen luovutus. Eikä kyse ole ainoastaan työnantajavaihdoksesta: kasvava sote-palvelujen tarve ja niukkenevat resurssit merkitsevät, että myös toimintatapojen olisi muututtava. Tavoite on lisätä perustason palvelujen vaikuttavuutta, jotta kalliin erikoissairaanhoidon ja raskaiden sosiaalipalvelujen tarve vähenisi.

Muutokset eivät tapahdu helposti eivätkä nopeasti – etenkään, kun on kyse yli 200 000 moniammatillisen työntekijän kokonaisuudesta ja erilaisten organisaatiokulttuurien, tietojärjestelmien ja toimintatapojen yhteensovittamisesta. Siksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että hyvinvointialueille taattaisiin paitsi riittävät resurssit normaalin toimintansa pyörittämiseen, myös voimavaroja muutosten läpivientiin. Muuten pandemian ja niukkojen resurssien kurittamat työntekijät uupuvat ja äänestävät jaloillaan.

Tiekarttaa kannattaisi hyödyntää

Sote-henkilöstön saatavuusongelmiin on onneksi herätty. Edellisellä hallituskaudella laadittiin strateginen tiekartta vuosille 2022–2027 sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi. Siinä hahmotellut toimenpiteet liittyvät koulutusmääriin, työnjaon uudistamiseen ja työn organisointiin työpaikoilla.

Sote-henkilöstön riittävyyden kannalta keskeinen asia on tiekartan mukaan se, että sote-ammattihenkilöiden työ kohdennetaan koulutusta vastaaviin tehtäviin. Tiekartassa todetaan, että avustavan ja tukipalveluhenkilöstön määrää on tarpeen lisätä tavoin, joilla asiakas- ja potilasturvallisuutta ei vaaranneta eikä kelpoisuusvaatimuksia alenneta. Näin ammattihenkilöiden työaikaa vapautuu välittömään asiakas- ja potilastyöhön. Erityisesti mainitaan osastonsihteerit: heille olisi mahdollista siirtää hallinnollisia tukipalveluita, kuten arkistopalveluita, talous- ja henkilöstöhallintoon, tekstinkäsittelyyn- ja potilashallintoon liittyviä tehtäviä sekä yleishallintoon ja asiakasmaksuihin liittyviä palveluita.

Tähän asti suunta on valitettavasti ollut toinen kuin tiekartassa hahmoteltu. Avustavan henkilöstön määrää on sote-palveluissa jatkuvasti vähennetty, mikä on tarkoittanut heidän tehtäviensä siirtymistä muulle sote-henkilöstölle. Muun muassa lääkärit ja hoitohenkilöstö ovatkin toistuvasti kritisoineet sitä, miten paljon heidän työaikaansa kuluu erilaisten kirjaamisten ja tietojärjestelmien parissa. Osastonsihteereiden ammattitaidon ja työpanoksen järkevämpi käyttö osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjuja voisi vapauttaa muiden ammattiryhmien työaikaa heidän ammattitaitonsa mukaisiin tehtäviin – ja lisäisi epäilemättä myös kaikkien työn mielekkyyttä ja vähentäisi työn psykososiaalista kuormitusta.

Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että strategisen tiekartan toimenpiteitä toteutetaan osana piakkoin käynnistettävää Hyvän työn ohjelmaa. Ohjelman tarkoitus on turvata sote-henkilöstön riittävyys sekä tukea työssä jaksamista ja parantaa työn tuottavuutta. Ammattiliitto Jyty on mukana ohjelman toteuttamisessa. Sen osana on tarkoitus toteuttaa hyvinvointialueilla työnjakopilotteja, joissa tarkastellaan osastonsihteereiden työnkuvia. Toivottavasti pilotit viitoittavat tietä osastonsihteereiden osaamisen täysimääräiseen käyttöön ja entistä järkevämpään työnjakoon sote-alan työpaikoilla.

Jukka Maarianvaara

Edunvalvontajohtaja, Ammattiliitto Jyty ry

STTK on julkaissut pamfletin, joka viitoittaa osaltaan tietä hyvinvointialueiden rahoituksen suuntaviivojen pohtimiseen. Siihen on koottu asiantuntijakirjoituksia, jotka luovat erilaisia näkymiä yhteiseen tulevaisuuteemme.

https://www.sttk.fi/ratkaiseeko-raha-hyvinvointialueet-kahden-tulen-valissa/

Ajankohtaista

20.5.2024

Hallituksen “tehokkaat” kitkemiskeinot lisäävät raskaus- ja perhevapaasyrjintää 

Lue
17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue