Tekoäly ja sote-data avain nykyistä tehokkaampaan terveydenhuoltoon

Kirjoittaja:

Kristo Lehtinen ja Markus Kalliola

Sitra

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeiden valintojen edessä käynnistyneellä hallituskaudella. Uudet hyvinvointialueet ovat aloittaneet. Meneillään on Suomen mittakaavassa historiallisen suuri rakennemuutos.

Samaan aikaan digitalisaatio, uudet teknologiat kuten tekoäly ja sote- datan yhä laajempi hyödyntäminen mahdollistavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisen ja tiedolla johtamisen nykyistä paremmin ja tehokkaammin. Samalla mahdollistuu siirtyminen kohti yksilöllisempää terveydenhoitoa ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Muutoksen ajurina on paremman hoidon lisäksi paine hillitä kustannuksia väestön ikääntyessä ja julkisen sektorin velkaantuessa.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on yksi niistä alueista, jossa meitä edellytetään toimimaan uudella tavalla. Sote-uudistuksen ensimmäinen vaihe tehtiin ymmärrettävistä syistä hallinto- ja rakenne edellä. Uudistuksen seuraava vaihe tulisi tehdä ihmislähtöisesti, sote-data edellä.

Datan hyödyntämisellä mittavat säästöt

Työn tuottavuuden ja parempien palveluiden kannalta tärkeintä on, että sote-data saadaan liikkeelle hyvinvointialueen sisällä, hyvinvointialueesta toiseen ja pitkällä tähtäimellä Euroopan unionin jäsenmaasta toiseen. Lisäksi tekoälyn käyttöä on rohkeasti lisättävä.

Sitran Datasta voimaa sote-järjestelmään -selvityksessä arvioidaan, että dataa hyödyntämällä voidaan saavuttaa jopa 770 miljoonan euron vuotuiset säästöt sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä vapauttaa 5 000 hoitajan ja 1 300 lääkärin työaikaa hoitotyöhön.

Sitra suosittelee muun muassa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvän datan laatua tulisi parantaa, ihmisten tulisi päästä henkilökohtaiseen dataansa nykyistä helpommin käsiksi ja että lainsäädännön tulisi mahdollistaa ja velvoittaa tekoälyn käyttöä sote-alalla.

Myös EU-lainsäädäntö edellyttää Suomelta toimia sote-datan paremmaksi hyödyntämiseksi. EU vaatii myös uudessa asetusehdotuksessaan eurooppalaisesta terveystietoalueesta (European Health Data Space) datan liikkumista koko alueensa laajuisesti. Tämän pitää olla myös Suomen kunnianhimon taso. Suomen ei tule tyytyä vain toteuttamaan EU-uudistuksia muiden jäsenvaltioiden mukana, vaan pyrkiä niissä edelläkävijyyteen. Meillä on siihen täydet mahdollisuudet.

Datan liikkuvuutta edistettävä

Esimerkkejä dataan liittyvistä haasteista löytyy useita: Potilaan terveystiedot eivät tällä hetkellä siirry terveysasemalta päivystykseen riittävän laajasti ja nopeasti. Potilaan hoitotiedot, kuten vaikkapa sydänfilmi- tai aivosähkökäyrätutkimusten mittausten tulokset eivät aina välity eteenpäin hoitopaikan vaihtuessa toiseen. Asiakas ei myöskään voi itse välittää tietojaan sähköisessä muodossa muille hoitotahoille heidän tietojärjestelmäänsä.

Vahvuuksiamme ovat muun muassa erinomaiset tietovarannot, pitkälle digitalisoitu terveydenhuolto, hyvin toimiva julkinen sektori ja vahva keskinäinen luottamus, joiden varaan on hyvä rakentaa. Voimavaroistamme tärkein on suomalaisten inhimillinen pääoma, johon historiallisesti työn tuottavuuden kasvu on aina perustunut.

Tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi ennaltaehkäisevässä hoidossa, kuten riskiryhmiin kuuluvien tunnistamisessa. Tekoäly mahdollistaisi myös esimerkiksi hoitotapahtumien kirjauksen sanelulla. Nykyisellään kirjausten tekeminen vie henkilökunnalta jopa enemmän aikaa kuin potilaan tutkiminen.

Työskentelytavat ja toimintamallit muuttuvat, kun digitaalisia sovelluksia otetaan käyttöön. Potilaiden seuranta voidaan toteuttaa kotona tehtävin mittauksin ja yhteydenotot sovellusten avulla. Sitran kokeiluissa digitaalisten sovellusten käytöstä saatiin myönteisiä tuloksia henkilöstöltä ja potilailta. Käyntejä terveydenhuollossa voitiin harventaa ja potilaat kutsuttiin vastaanotolle silloin, kun siihen ilmeni yksilöllistä tarvetta.

Kristo Lehtonen
johtaja, Reilu datalous, Sitra

Markus Kalliola
projektijohtaja, Terveyttä datasta, Sitra

STTK on julkaissut pamfletin, joka viitoittaa osaltaan tietä hyvinvointialueiden rahoituksen suuntaviivojen pohtimiseen. Siihen on koottu asiantuntijakirjoituksia, jotka luovat erilaisia näkymiä yhteiseen tulevaisuuteemme.

https://www.sttk.fi/ratkaiseeko-raha-hyvinvointialueet-kahden-tulen-valissa/

Ajankohtaista

26.4.2024

Ammattiliitto Pron edustajisto: kehysriihen päätökset eivät rakenna pitkäjänteistä kasvua

Lue
26.4.2024

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä – totta vai tarua?

Lue
26.4.2024

SuPer: Hallituksen päätös rokotusoikeuden laajentamisesta on oikea

Lue
25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue