Lopuksi – suuntaviivoja jatkovalmisteluun

Kirjoittaja:

STTK

Hyvinvointialueiden toiminnan kehittäminen ja rahoituksen varmistaminen ovat lähivuosien keskeisiä kysymyksiä. Hyvinvointialueiden tehtävä on tarjota apua erilaisissa elämäntilanteissa, olipa kyse sairauksista tai tulipaloista. Viime aikoina näiden palveluiden toiminta on kuitenkin kohdannut monia haasteita. Näkemystä ja toimia vaaditaan. Käsillä oleva pamfletti on koonnut yhteen joukon asiantuntijakirjoituksia, joissa käsitellään hyvinvointialueiden rahoituksen perusteita, haasteita, mahdollisuuksia ja tulevaa suuntaa. Työ ei ole valmis vaan viitoittaa suuntaa jatkovalmisteluun.

Pamfletin tekstien perusteella voidaan koota teemoja, jotka ovat hyvinvointialueiden kukoistavan tulevaisuuden kannalta keskeisiä.

Palveluiden taso. Hyvinvointialueiden tuottamien palveluiden ydin on kansalaisille tuotettu hyöty. Toiminnasta ja rahoituksesta linjattaessa lähtökohta tulee olla näkemys palvelulupauksesta.

Rahoituksen taso. Palvelulupauksen on määritettävä rahoituksen taso, eikä päinvastoin. Hyvinvointialueiden rahoitukseen tehtävät muutokset, kuten hallitusohjelmaan kirjattu tavoite kustannusten hillitsemisestä eivät ole vain teknisiä kysymyksiä, vaan vaikuttavat syvällisesti kansalaisten hyvinvointiin. Rahoituksen tasosta tehtävien päätösten pohjalla pitäisi olla yhteinen näkemys palvelulupauksesta.

Rahoitustapa. Hyvinvointialueiden rahoitusmallin ja kannusteiden muutoksilla voidaan osin edistää kustannussäästöjä. Tätä vaikutusta voidaan tavoitella esimerkiksi verotusoikeuden kautta. Asiakasmaksuilla siirretään maksurasitusta kansalaisille itselleen, eikä niiden rooli voi kasvaa teknisenä muutoksena. Hyvinvointialueiden rahoitusmallia tulisi kehittää huomioimaan paremmin esimerkiksi sosioekonomiset tekijät.

Yhdyspinnat, yhteistoiminta ja data. On tärkeää, että suomalaisen yhteiskunnan hallinnon tasot eivät kannusta osaoptimointiin. Julkisen sektorin yhdyspintoja on tarkasteltava huomioiden kaikki merkittävät vaikutukset sekä kansalaisten ja julkisen talouden etu. Samaan aikaan yksityisen ja julkisen sektorin on löydettävä toimivat terveyshyötyä tuottavat yhteistyömallit. Digitalisaatio pitää valjastaa kansalaisten terveyshyödyn edistämiseen.

Työolot. Hyvinvointialueiden on pidettävä huolta työoloista ja kehitettävä niitä määrätietoisesti. Työvoimapulaan vastaamiseksi on huolehdittava työntekijöiden veto- ja pitovoimasta kaikin mahdollisin toimenpitein. Esimerkiksi toimintaa ja tuottavuutta kehittävät työnjaon muutokset voivat edistää niin parempia työoloja kuin kustannusten hillintää.

STTK on julkaissut pamfletin, joka viitoittaa osaltaan tietä hyvinvointialueiden rahoituksen suuntaviivojen pohtimiseen. Siihen on koottu asiantuntijakirjoituksia, jotka luovat erilaisia näkymiä yhteiseen tulevaisuuteemme.

https://www.sttk.fi/ratkaiseeko-raha-hyvinvointialueet-kahden-tulen-valissa/

Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue