Yhdenvertaisuus ja rauha näyttävät suunnan työpaikan toimijuudelle

Työehtosopimuksissa on tilaa laajentaa esimerkiksi kirjausten läheiskäsitystä nykyistä monimuotoisemmaksi, jotta muun muassa erilaiset vanhemmat ja perhemuodot voitaisiin huomioida paremmin. 

Työntekijöiden toimijuus voidaan kuvata asetelmana, jossa kaikilla työpaikan ihmisillä aina ylimpään johtoon saakka on aito mahdollisuus osallistua, vaikuttaa ja kehittää työtään ja ammatillista identiteettiään. Vastakohtana tällaiselle on tilanne, jossa yksilöt vain sopeutuvat vallitseviin olosuhteisiin. Kun yksilölle annetaan työyhteisössä tilaa kasvaa ja vaikuttaa työpaikan asioihin, samalla tuetaan kaikkia työyhteisön jäseniä kehittämään omaa osaamistaan ja toimimaan työssä tavoitteiden mukaisesti.  

Pride-viikon teemoittamana on syytä korostaa, että ideaali toimijuus edellyttää, että ketään ei aseteta heikompaan asemaan esimerkiksi seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen vuoksi.  Ketään ei tulisi pakottaa sopeutumaan sellaisiin olosuhteisiin työpaikoilla, joissa vähemmistöjä kohdellaan muita heikommin. 

Miten sateenkaari-ihmisten toimijuus huomioidaan työehtosopimuksissa?

Hiljattain Monimuotoiset perheet -verkosto järjesti tilaisuuden siitä, miten työehtosopimukset huomioivat perheet ja julkaisi selvityksen suurimpien alojen sopimuksista.  

Selvitys osoittaa, että sopimuksissa on tilaa laajentaa esimerkiksi kirjausten läheiskäsitystä nykyistä monimuotoisemmaksi, jotta muun muassa erilaiset vanhemmat ja perhemuodot voitaisiin huomioida paremmin. Sateenkaariperheiden huomioiminen laajemmin työehtosopimuskirjauksissa kielellisesti ja myös läheiskäsitteen kattavuuden osalta ovat joitakin tapoja, joilla työehtosopimukset voivat osaltaan edistää toimijuutta työpaikoilla. 

Selvityksestä käy ilmi, että esimerkiksi kielellisesti työehtosopimukset saattavat laahata lainsäädännön perässä. Perhevapaauudistuksen lainvalmisteluvaiheessa tuotiin vuonna 2021 esiin, että sukupuolineutraali terminologia ja se, että uudistus on toteutettu sukupuolineutraalisti, koetaan laajasti tarpeellisena ja myönteisenä muutoksena. Sen katsottiin korostavan sukupuolten tasa-arvoa, helpottavan erilaisten perhemuotojen huomioimista ja edistävän sukupuolistereotypioiden purkamista. Sama vaikutus on mahdollista saavuttaa myös ottamalla sukupuolineutraalit ilmaisut TES-kirjauksiin. 

Työehtosopimuksista löytyy kirjauksia, joiden mukaan palkallinen osuus jakautuu nykyään synnyttävälle ja ei-synnyttävälle vanhemmalle.

Selvityksen perusteella myönteinen muutos näkyy kielellisesti työehtosopimuksissa perhevapaiden palkallisten osuuksien jakautumisessa. Työehtosopimuksista löytyy kirjauksia, joiden mukaan palkallinen osuus jakautuu nykyään synnyttävälle ja ei-synnyttävälle vanhemmalle. Kehittämisen varaa löytyy kuitenkin muun muassa siinä, saavatko adoptioperheet saman määrän palkallisia perhevapaita kuin itse lapsen synnyttävät perheet, miten yksin lasta odottavat on huomioitu tai kannustetaanko perhevapaille palkallisella osuudella myös lapsen muita vanhempia tai huoltajia kuin kahta juridista vanhempaa. 

Myös sukupuolenkorjaukseen liittyvät toimenpiteet ja hedelmöityshoidot ovat asioita, joista työehtosopimuksissa selkeästi kirjaamalla voidaan työpaikoilla välttyä hankalilta tulkintakysymyksiltä. Näillä selvennyksillä myös työntekijöiden ammatillinen itsensä kehittäminen on helpompaa, kun monimuotoisuutta ei koeta rajoittavaksi tekijäksi. 

Työsopimuksissa ja esimerkiksi työpaikan ohjesäännöissä voidaan ja pitää kiinnittää huomiota inklusiiviseen ja sukupuolineutraaliin kieleen. Huomiota on kiinnitettävä myös syrjimättömyyteen ja siihen, että jokaisella on yhdenvertaiset oikeudet saavuttaa esimerkiksi työtehtäviin liittyvät etuudet. 

Askelittain eteenpäin

Edellä kuvatut keinot ja kirjaukset ovat keskeisiä askeleita muun muassa sateenkaari-ihmisten toimijuuden parantamiseksi työpaikoilla. Niillä varmistetaan, että työpaikoilla vallitsee oikeudenmukainen ja kaikkia työntekijöitä kunnioittavia ilmapiiri, jossa jokaisella on aito mahdollisuus kasvaa, vaikuttaa ja kehittää osaamistaan omana itsenään. 

Lopuksi onkin hyvä korostaa vuoden 2024 Helsinki Priden teemaa, joka on rauha ja toivo. Teema ja alla oleva Helsinki Priden verkkosivuilla oleva sitaatti on hyvä pitää mielessä jokapäiväisessä arjessa, kun solmitaan uusia työsuhteita, neuvotellaan TES-kirjauksista tai tehdään lakimuutoksia. 

”Rauhaa on saada kasvaa juuri sellaiseksi kuin on. Rauhaa on olla ylpeä omasta identiteetistä ja kehosta. Rauhaa on saada rakastaa ketä haluaa. Rauhan rikkomiselle tai kyseenalaistamiselle ei tule antaa yhteiskunnassamme yhtään sijaa.” 

Ville Kirvesniemi 
Kirjoittaja on STTK:n juristi.