Vammaiset ihmiset kohtaavat edelleen paljon syrjintää

Kirjoittaja:

Ida Nummelin

sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija

Profiili

Lainsäädäntöä olisi aiheellista muuttaa niin, että vammaisuuteen perustuvasta syrjinnästä seuraisi asianmukainen rangaistus.

Kansainvälistä vammaisten päivää vietetään tänään 3. joulukuuta. Päivä on tärkeä muistutus siitä, että vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus jää edelleenkin toteutumatta yhteiskunnassamme. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan selvityksen mukaan peräti 75 prosenttia vammaisista henkilöistä oli kokenut syrjintää viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana.

Työelämässä tilanne on yhtä lailla huolestuttava: yli 60 prosenttia vastaajista katsoi, että vammaisten henkilöiden yhdenvertainen oikeus saada ja tehdä työtä toteutuu Suomessa huonosti tai melko huonosti. Vastaajista 40 prosenttia oli kokenut syrjintää työnhaussa ja 34 prosenttia työpaikalla.

Vammaisille henkilöille suunnattuun selvitykseen osallistui yhteensä 582 henkilöä. Sen tulosten mukaan vammaisuuteen kohdistuu kielteisiä asenteita.

Tietoisuus vammaisten henkilöiden oikeuksista on puutteellista, eikä oikeus työhön toteudu tällä hetkellä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vastauksissa korostuvat kokemukset rakenteellisesta, systemaattisesta ja asenteellisesta eriarvoisuudesta. Samankaltainen viesti kuuluu myös työmarkkinajärjestöille tulevissa yhteydenotoissa, jotka liittyvät työelämässä tapahtuvaan syrjintään.

Jotta syrjintään voidaan aidosti puuttua, lainsäädäntöä on tutkimusraportin mukaan uudistettava niin, että vammaisuuteen perustuvasta syrjinnästä seuraa asianmukainen rangaistus. Erityistä huomiota on selvityksen mukaan kiinnitettävä niiden vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiseen, jotka kokevat moniperusteista syrjintää.

Työelämän yhdenvertaisuuden parantamiseksi selvitys painottaa konkreettisia toimia. Tiedotuskampanjat ja hankkeet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta, eikä vammaisten henkilöiden työllisyystilanne ole viime vuosikymmenten aikana juurikaan parantunut. Tarvitaan konkreettisia rakenteellisia uudistuksia, jotka velvoittavat luopumaan syrjivistä käytännöistä.

Petteri Orpon (kok) hallitus on sitoutunut ohjelmassaan ja eduskunnalle antamassaan selonteossa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseen. Nollatoleranssi ei kuitenkaan tarkoita mitään ilman tekoja.

Luvattuihin toimiin on ryhdyttävä nyt, ja toimissa on huomioitava laajasti eri vähemmistöryhmät. Vähemmistöjen, kuten vammaisten henkilöiden, aseman parantamiseksi tarvitaan perustavanlaatuista asennemuutosta sekä työelämässä ja palveluissa että laajemmin yhteiskunnassa – unohtamatta riittävää lainsäädännön tuomaa turvaa.

Ida Nummelin, sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija, STTK

Miika Sahamies, johtava asiantuntija, Akava

Alli Tiensuu, työvoimapoliittinen asiantuntija, SAK

Teksti on julkaistu 3.12. Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa.

Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue