Vammaiset ihmiset kohtaavat edelleen paljon syrjintää

Kirjoittaja:

Ida Nummelin

sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija

Profiili

Lainsäädäntöä olisi aiheellista muuttaa niin, että vammaisuuteen perustuvasta syrjinnästä seuraisi asianmukainen rangaistus.

Kansainvälistä vammaisten päivää vietetään tänään 3. joulukuuta. Päivä on tärkeä muistutus siitä, että vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus jää edelleenkin toteutumatta yhteiskunnassamme. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan selvityksen mukaan peräti 75 prosenttia vammaisista henkilöistä oli kokenut syrjintää viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana.

Työelämässä tilanne on yhtä lailla huolestuttava: yli 60 prosenttia vastaajista katsoi, että vammaisten henkilöiden yhdenvertainen oikeus saada ja tehdä työtä toteutuu Suomessa huonosti tai melko huonosti. Vastaajista 40 prosenttia oli kokenut syrjintää työnhaussa ja 34 prosenttia työpaikalla.

Vammaisille henkilöille suunnattuun selvitykseen osallistui yhteensä 582 henkilöä. Sen tulosten mukaan vammaisuuteen kohdistuu kielteisiä asenteita.

Tietoisuus vammaisten henkilöiden oikeuksista on puutteellista, eikä oikeus työhön toteudu tällä hetkellä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vastauksissa korostuvat kokemukset rakenteellisesta, systemaattisesta ja asenteellisesta eriarvoisuudesta. Samankaltainen viesti kuuluu myös työmarkkinajärjestöille tulevissa yhteydenotoissa, jotka liittyvät työelämässä tapahtuvaan syrjintään.

Jotta syrjintään voidaan aidosti puuttua, lainsäädäntöä on tutkimusraportin mukaan uudistettava niin, että vammaisuuteen perustuvasta syrjinnästä seuraa asianmukainen rangaistus. Erityistä huomiota on selvityksen mukaan kiinnitettävä niiden vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiseen, jotka kokevat moniperusteista syrjintää.

Työelämän yhdenvertaisuuden parantamiseksi selvitys painottaa konkreettisia toimia. Tiedotuskampanjat ja hankkeet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta, eikä vammaisten henkilöiden työllisyystilanne ole viime vuosikymmenten aikana juurikaan parantunut. Tarvitaan konkreettisia rakenteellisia uudistuksia, jotka velvoittavat luopumaan syrjivistä käytännöistä.

Petteri Orpon (kok) hallitus on sitoutunut ohjelmassaan ja eduskunnalle antamassaan selonteossa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseen. Nollatoleranssi ei kuitenkaan tarkoita mitään ilman tekoja.

Luvattuihin toimiin on ryhdyttävä nyt, ja toimissa on huomioitava laajasti eri vähemmistöryhmät. Vähemmistöjen, kuten vammaisten henkilöiden, aseman parantamiseksi tarvitaan perustavanlaatuista asennemuutosta sekä työelämässä ja palveluissa että laajemmin yhteiskunnassa – unohtamatta riittävää lainsäädännön tuomaa turvaa.

Ida Nummelin, sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija, STTK

Miika Sahamies, johtava asiantuntija, Akava

Alli Tiensuu, työvoimapoliittinen asiantuntija, SAK

Teksti on julkaistu 3.12. Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa.

Ajankohtaista

29.4.2024

Ranskassa senioreille oma työsopimus

Lue
29.4.2024

METO Uusia uhkia itärajalla: Metsäasiantuntijat kohtaavat lukuisia työturvallisuushaasteita maastossa työskennellessään

Lue
26.4.2024

Ammattiliitto Pron edustajisto: kehysriihen päätökset eivät rakenna pitkäjänteistä kasvua

Lue
26.4.2024

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä – totta vai tarua?

Lue
26.4.2024

SuPer: Hallituksen päätös rokotusoikeuden laajentamisesta on oikea

Lue
25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue