Tehy: Hallituksen esitysluonnos työrauhalainsäädännön muutoksista viittaa kintaalla perusoikeuksille

Tehy vastustaa hallituksen esitysluonnosta työrauhalainsäädännön muuttamisesta. Esitysluonnos sisältää rajoituksia poliittisiin lakkoihin ja myötätuntotyötaisteluihin, korotuksia hyvityssakkoihin sekä uuden työtekijöitä koskevan hyvityssakon. Muutoksilla ei ole tavoiteltuja vaikutuksia työllisyyteen tai talouteen eikä työtaisteluiden määrä ylipäänsä ole Suomessa lisääntynyt. Hallituksen suunnitelmille ei siksi ole perusteita eikä perusoikeuksia voi rajoittaa ilman välttämättömyysedellytyksen täyttymistä.

– Kaikki esitysluonnoksen ehdotukset koskevat perus- ja ihmisoikeutena turvattua työntekijöiden kollektiivista neuvotteluoikeutta, oikeutta työtaistelutoimenpiteisiin tai niiden seuraamuksia. Jokainen muutos edellyttää sen vuoksi perusoikeuden rajaamisen välttämättömyysedellytyksen täyttymistä, mutta ne eivät nyt täyty yhdenkään muutoksen osalta, korostaa Tehyn juristi, erityisasiantuntija Jarkko Pehkonen.

Työtaisteluiden määrä, niissä menetettyjen työpäivien määrä eikä myöskään työrauhavelvoitteen vastaiseksi todettujen työtaisteluiden määrä ole lisääntynyt 2000-luvulla. Tilastotieto ei tue sitä, että olisi välttämättömiä perusteita rajoittaa työtaisteluoikeutta nykyisestä. Esitetyille muutoksille ei myöskään ole osoitettu tosiasiallista vaikutusta kilpailukykyyn, talouteen tai työllisyyteen.

Esitysluonnoksessa arvioidaan, että lakkoihin käytettyjen työpäivien määrä vähenisi lakimuutoksen myötä 5 -10 prosenttia, minkä kansantaloudellinen vaikutus olisi hyvin vähäinen. Bruttokansantuote kasvaisi 10 – 40 miljoonalla eurolla vuodessa, jolloin arvion enimmäismäärä eli 40 miljoonaa euroa on noin 0,015 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Nyt esitettyjen muutosten työllisyysvaikutuksiksi puolestaan arvioidaan 390 000 työtuntia vuodessa eli noin 255 henkilötyövuotta. Se on olematon osuus eli 0,009 % Suomessa tehdystä vuosityöajasta. Hallituksen tavoite työllisyyden parantamiseksi puolestaan on 100 000 työpaikkaa, jolloin 255 henkilötyövuodella saavutettaisiin 0,255 prosenttia hallituksen tavoittelemasta työllisyysvaikutuksesta.

-Tavoitellut vaikutukset ovat mikroskooppisen pieniä tai niitä ei ole. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että muutosten motivaatio ei ole kansantalouden tai työllisyyden kohentaminen. Hallitus taitaakin tässä toimia lähinnä Etelärannan juoksupoikana, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Hallituksen esitysluonnos sisältää useita muitakin merkittäviä ongelmia ja vaikutusarvioiden puutteita.

– Poliittisen lakkojen keston rajaamisessa vuorokauteen vedotaan pohjoismaiseen malliin. Tällaista rajaa ei ole missään pohjoismaassa, sanoo Jarkko Pehkonen.

Lisäksi esimerkiksi hyvityssakkojen määrän nostaminen esitetyllä tavalla on hänen mukaansa ristiriidassa mm. ILO:n valvontakäytäntöjen kanssa, sillä hyvityssakkojen liian korkea taso voi vaarantaa työntekijöiden tosiasiallisen lakko-oikeuden luomalla pelotevaikutteen myös laillisten lakkojen asettamiselle.

Lisätietoja:
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, yhteys erityisavustajan kautta, p. 0400 540 005, mila.huovinen@tehy.fi
Tehyn erityisasiantuntija, juristi Jarkko Pehkonen, p.  040 531 5464, jarkko.pehkonen@tehy.fi

Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue