Yhdenvertaisuuden juhlaa – Pride-kuukausi käynnistyi

Kirjoittaja:

Taina Vallander

johtaja, yhteiskuntavaikuttaminen, strategia ja kehittäminen

Profiili

Yksi Suomen suurimmista ihmisoikeustapahtumista Helsinki Pride käynnistyi kesäkuun alussa. Laaja ohjelma sisältää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksiin, osallisuuteen, hyvinvointiin ja vaikuttamiseen liittyvää tietoa, taidetta ja yhteisöllistä tekemistä sadoissa eri tapahtumissa. Pride-kuukauden teema Riemua ja kapinaa muistuttaa tapahtuman juurista 1970-luvun alkuvuosina, jolloin vielä puhuttiin vapautuspäivistä. Aktiivinen ihmisoikeusvaikuttaminen esimerkiksi mielenosoituksin yhdistyi kuitenkin jo tuolloin juhlatunnelmaan ja ilonpitoon. Tapahtuman nykyinen nimi Pride vakiintui 2000-luvun alussa. Se kuvaa ylpeyttä ja iloa omasta itsestä.
 
Vaikka Helsinki Pride on yksi Suomen suurimmista kesätapahtumista, se ei ole lajissaan yksin. Vuonna 2022 Suomessa järjestettiin 40 muuta Pride-tapahtumaa. Useimmat niistä vapaaehtoistoimin. Tapahtumien määrä kertoo, miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuuskysymykset ovat yhteiskunnan kehittämisen valtavirtaa. Pride ei synnytä aktiivista kansalaistoimintaa vain suurissa kaupungeissa, vaan kaikkialla Suomessa.

Oikeudenmukainen työelämä edellyttää, että työyhteisöissä on yhdenvertaisesti tilaa sen kaikille jäsenille olla oma itsensä seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta riippumatta.

Yhdenvertaisuus on myös oikeudenmukaisen työelämän kehittämisen ydintä. Oikeudenmukainen työelämä edellyttää, että työyhteisöissä on yhdenvertaisesti tilaa sen kaikille jäsenille olla oma itsensä seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta riippumatta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaki kieltävät sukupuoli-identiteettiin ja sen ilmaisuun kohdistuvan syrjinnän. Työnantajalle ne asettavat velvollisuuden aktiivisesti edistää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista.

Selvää on, että lainsäädännön velvoitteista huolimatta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat työelämässä syrjintää ja epäasiallista kohtelua muita enemmän. Oikeus olla työpaikalla oma itsensä ei toteudu kaikkien kohdalla. Siksi Pride on tärkeä osa myös ammattiliittojen yhdenvertaisuustyötä.

Yhdenvertaisuus työyhteisöissä

Yhdenvertaisuuskouluttaja Anukatariina Salonheimo vieraili vuosi sitten STTK:n podcastissa keskustelemassa trans-ihmisten kohtaamista ongelmatilanteista ja syrjinnästä työelämässä. Hän antoi käytännön vinkkejä työyhteisöille.

Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi jokainen työyhteisön jäsen voi ottaa aktiivisen roolin puuttumalla syrjintään ja vahvistamalla yhdenvertaisia käytäntöjä. Usein on kyse hyvin käytännöllisistä teoista, kuten siitä, korostetaanko työyhteisön puhetavassa binäärisyyttä tai onko sosiaali- ja pukeutumistiloissa huomioitu kaikkien tarpeet. Monesti syrjintä voi johtua tietämättömyydestä, mutta sitä voivat olla myös tiedostetut ja vahvasti toistetut ennakkoluulot.

Myös stereotyyppinen puhetapa voi loukata, koska sen kautta suljetaan oikeus moninaiseen identiteettiin työyhteisössä.

Työpaikalla tapahtuva epäasiallinen kohtelu voi olla häirintää, kiusaamista, asiattomia vitsejä, oikeuksien rajoittamista esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen osalta, henkilön ohjaamista binääriseen muottiin jne. Myös stereotyyppinen puhetapa voi loukata, koska sen kautta suljetaan oikeus moninaiseen identiteettiin työyhteisössä. Kiusaamisen ja syrjinnän pelko voi saada henkilön piilottamaan oikean identiteettinsä työyhteisössä. Tästä voi aiheutua ahdistusta, pelkoja, vähemmistöstressiä ja pahimmillaan painetta vaihtaa työpaikkaa tai alaa.

Anukatariina Salonheimon viesti työyhteisöille oli kuitenkin kannustava: omia ennakkoluulojaan ja asenteitaan voi työstää. Luutuneinkin mielipide on muutettavissa tiedolla ja tahdolla. Käynnissä oleva Pride-kuukausi antaa oivat mahdollisuudet oman tietopääoman vahvistamiseen. Asiaohjelmaa on tarjolla esimerkiksi kymmenissä seminaareissa. Myös palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK kantavat kortensa kekoon keskustelulla, jossa pureudutaan työelämän syrjintään ja sateenkaariperheiden mahdollisuuksiin hyvään työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Yhdenvertainen työelämä ei ole keneltäkään pois, vaan siitä hyötyvät kaikki.

Taina Vallander
Kirjoittaja on STTK:n johtaja

Ajankohtaista

27.5.2024

Tehy, SuPer ja Erto: Yksityiselle terveyspalvelualalle uusia lakkovaroituksia sekä ylityö- ja vuoronvaihtokielto

Lue
27.5.2024

Sateenkaari-ihmisten ääni kuuluviin työpaikoilla

Lue
27.5.2024

Järjestöjohtajat: ”EU-vaaleissa paljon pelissä – ilmastotavoitteista pidettävä kiinni”

Lue
27.5.2024

Keskitettyä, hajautettua, koordinoitua vai koordinoimatonta työmarkkinaa? 

Lue
24.5.2024

Monimuotoisiin perheisiin kohdistuva syrjintä huomioitava lainsäädännössä 

Lue
23.5.2024

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma

Lue
22.5.2024

Jytyn liittovaltuusto: Suomen on edistettävä pikaisesti palkka-avoimuusdirektiivin saattamista lainsäädäntöön – ”Palkkatasa-arvossa ei pidä tyytyä minimiin”

Lue
22.5.2024

Raskaus- ja perhevapaa ei oikeuta työnantajaa palkkasyrjintään 

Lue