Työn murros ja talouskehitys heijastuvat työttömyysturvan kehittämiseen

Kirjoittaja:

Samppa Koskela

juristi, sosiaaliturvalainsäädäntö

Profiili
Tulevaisuuden työelämä

Työttömyysturva on toimeentuloa varmistava turvaverkko. Tavoitteena on taata riittävä toimeentulo ja huolenpito työttömyyden kohdatessa ja tilanteissa, joissa työtä ei ole riittävästi tarjolla. Tulevaisuuden sosiaaliturvajärjestelmää kehitettäessä on kuitenkin syytä pohtia, onko työttömyysturva tämän lisäksi myös jotain muuta.

Työttömyysturva koostuu erilaisten etuuksien ja palveluiden kokonaisuudesta. Sosiaaliset riskit, joissa sosiaaliturvaa tarvitaan, kuten työttömyys, sairastuminen, työkyvyttömyys, lapsen syntymä tai vanhuus, pysyvät todennäköisesti tulevaisuudessa hyvin samanlaisina kuin nykyisin. Toisaalta työelämän ja yhteiskunnan muutokset vaikuttavat sosiaaliturvan käsitteisiin, sisältöön ja tarpeisiin. Työn ja yhteiskunnan muuttuessa työttömyysturvan kokonaisuutta on kehitettävä aktiivisesti. Tällöin merkittävää on toimeentulon ja huolenpidon lisäksi muun muassa se, kuinka työttömyysturva toimii eri elämäntilanteissa ja kuinka osallisuutta, työkykyä ja osaamista voidaan kehittää työttömyyden aikana. Toimet, joilla työttömyyttä voidaan ehkäistä, ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä.

Työttömyysturvan kehittämisen suunta on osin riippuvainen työmarkkinoiden muutoksista ja talouskehityksestä. Työttömyysturvaan tehtävillä muutoksilla voi olla usein suora vaikutus myös työmarkkinoihin ja talouteen. Kansantaloudellisia kysymyksiä ei siten voi tulevaisuudessakaan ohittaa, kun puhutaan työttömyysturvan kehittämisestä ja siitä, kuinka riittävä toimeentulo voidaan turvata kaikille.

Toimet, joilla työttömyyttä voidaan ehkäistä, ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä.

Työelämän murros ja globaalit markkinat asettavat uudenlaisia vaatimuksia työttömyysturvan uudistamiselle. Työmarkkinoilla työn tekemisen muodot näyttävät lisääntyvän, ja työntekijöiltä on edellytetty myös aiempaa joustavampia tapoja tehdä työtä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa työskentelee esimerkiksi nollatuntisopimuksella jo yli satatuhatta palkansaajaa.  Monet tekevät perinteisen palkkatyön ohella myös erilaisia keikkatöitä ja freelance-työtä.  Voidaan puhua myös itsensä työllistäjistä, jotka työskentelevät usein toimeksiantoihin perustuen työsuhteisen työn ja yrittäjyyden välimaastossa.

Pirstaloituva työ ja digiloikka edellyttävät uutta lainsäädäntöä

Työn pirstaloituminen edellyttää työttömyysturvan ja sosiaaliturvan kehittämistä suuntaan, joka huomioi monimuotoistuneen työelämän vaatimukset nykyistä paremmin.  Erityisesti silppu-, osa-aika- ja keikkatöissä olevien työntekijöiden ja itsensä työllistäjien tarpeisiin on vastattava kehittämällä niin sosiaaliturva- kuin työelämälainsäädäntöäkin.

Digitalisaatio ja robotisaatio asettavat uusia haasteita sosiaaliturvan kehittämiselle. Näiden vaikutuksia työmarkkinoille Suomessa ja kansainvälisesti on kuitenkin hyvin vaikea ennakoida. Digitalisaation hyödyntämisessä voidaan nähdä jo nyt monia mahdollisuuksia. Eräs esimerkki on Suomessa käyttöön otettu kansallinen tulorekisteri. Tulorekisteri voi hyvin toimiessaan helpottaa sosiaaliturvan täytäntöönpanoa ja sosiaalietuuksien hakemiseen liittyvää byrokratiaa.

Tärkeä lähtökohta järjestelmän kehittämisessä on se, että työntekijät voivat tulla työllään toimeen ja vaurastua ja että työn tekeminen kannattaa.

Sosiaaliturva maksetaan työllä. Siksi on tärkeä huomata, että kestävä ja kattava sosiaaliturvajärjestelmä tulee todennäköisesti myös tulevaisuudessa perustumaan työnteon varaan. Muun muassa työllisyydellä, palkkasumman kehityksellä, työhyvinvoinnilla, työssä jaksamisella ja työurien pituudella on merkittävä vaikutus myös työttömyysturvajärjestelmän toimivuuteen. Tärkeä lähtökohta järjestelmän kehittämisessä on se, että työntekijät voivat tulla työllään toimeen ja vaurastua ja että työn tekeminen kannattaa.

Puhuttaessa työn ja työttömyysturvan tulevaisuudesta ei voi unohtaa osaamisen ja tiedon merkitystä. Hyvinvoinnin turvaamiseksi on välttämätöntä investoida laajasti koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Panostaminen aikuiskoulutukseen ja työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen on yhä tärkeämpää.  Myös työttömille tulee luoda joustavampia ja tehokkaampia mahdollisuuksia opiskella työttömyysturvalla.

Työmarkkinajärjestöillä on keskeinen rooli työelämän ja sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisessä. On tärkeää, että työttömyysturvan kehitysaskelia rakennetaan jatkossakin hyvässä yhteistyössä ja vuoropuhelussa eri yhteiskunnallisten toimijoiden ja poliittisten päättäjien kanssa.

Työttömyysturvan kehittäminen

  • Työttömyysturvan tärkein tehtävä on turvata työttömille riittävä toimeentulo ja huolenpito. Entistä laajemmin tarvitaan myös henkilökohtaista tukea työnhakuun ja kohdennettuja räätälöityjä työvoimapalveluja.
  • Työttömyyttä on ehkäistävä tehokkaasti. Ennen kaikkea työhyvinvointiin, työturvallisuuteen, työkykyyn ja osallisuuden edistämiseen liittyvät toimet ovat tärkeitä myös työttömyysturvajärjestelmää kehitettäessä.
  • Monimuotoistuneen työelämän vaatimukset on otettava nykyistä paremmin huomioon. Erityisesti itsensä työllistäjien ja silppu-, osa-aika- ja keikkatöissä olevien työntekijöiden tarpeisiin on vastattava sosiaaliturva- järjestelmää kehittämällä.
  • Järjestelmän rahoituksellisesta kestävyydestä on huolehdittava. Tässä keskeinen lähtökohta on työttömyysturvan rakentuminen syyperusteisuudelle. Meillä on oltava perusturvan lisäksi toimiva vakuutusperusteinen ansioturvajärjestelmä ja työn tekemisen pitää kannattaa.
  • Digitalisaation mahdollisuudet on hyödynnettävä. Työttömyysturvaa ei silti pidä kehittää digitalisaatio edellä, vaan sosiaaliturvan perusperiaatteista ja lähtökohdista. Keskeistä on työttömyysturvan parempi ennakoitavuus, toimeenpanon ja palveluprosessien selkeys ja viiveiden lyhentäminen.
  • Osaamisen kehittäminen on huomioitava työttömyysturvassa nykyistä paremmin. Tämä tarkoittaa panostuksia työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen ja työttömille joustavampia ja tehokkaampia mahdollisuuksia opiskella työttömyyden aikana.
  • Työttömyysturvaa kehitetään kolmikantaisesti. Työmarkkinajärjestöillä on keskeinen rooli työelämän ja sosiaaliturvajärjestelmän rakentajina. On tärkeää, että työttömyysturvaa kehitetään jatkossakin hyvässä yhteistyössä ja vuoropuhelussa eri yhteiskunnallisten toimijoiden ja poliittisten päättäjien kanssa.

Samppa Koskela
juristi, STTK

Ajankohtaista

5.10.2022

Julia Kurki Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhteiden asiantuntijaksi

Lue
4.10.2022

Sähkötuet eivät opiskelijaa tue 

Lue
4.10.2022

Ammattiliitto Jyty on tyytyväinen hoitajajärjestöjen sopuun

Lue
4.10.2022

SuPer ja Tehy hyväksyivät sovintoehdotuksen: Sote-sopimukseen oma palkkaohjelma, koronakorvaus ja useita parannuksia työoloihin

Lue
3.10.2022

Uusin podcast jakso käsittelee ruskean kokemuksia työelämässä

Lue
3.10.2022

Tehy ja SuPer: Valtakunnansovittelija on antanut sovintoehdotuksen

Lue
30.9.2022

Jytyn kysely: Koulunkäynninohjaajien asemaa parannettava – ”Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita

Lue
29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue