Suomalaisen palkansaajan turvaksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä

Kirjoittaja:

Maria Häggman

kansainvälisten asioiden päällikkö

Profiili
Tulevaisuuden työelämä

Elämme suuren murroksen aikaa, jossa yhteiskuntamme suurimmat haasteet ovat pitkälti kansainvälisiä. Maailma on globalisaation ja teknologian muutosten myötä pienentynyt ja ihmiset, yritykset sekä valtiot ovat riippuvaisempia kuin koskaan toisistaan. Myös ratkaisujen on tällöin oltava kansainvälisiä ja yhdessä sovittuja. Tämä pätee niin ilmastonmuutokseen, pandemioihin, talous- ja finanssikriiseihin, kuin myös yleensä talouden ja työelämän muutoksiin.

Suuri murros vaikuttaa kansainväliseen yhteistyöhön, politiikkaan ja talouden pelisääntöihin, joita maailman valtiot luovat yhdessä. Muutokset vaikuttavat myös yritysten tapoihin ja mahdollisuuksiin toimia ja sitä kautta työllisyyteen. Murros koskettaa koko maailmaa, ja kaikella on suora vaikutus myös suomalaisiin palkansaajiin.

Koronapandemia on ainoastaan vahvistanut muutosta, joka alkoi jo finanssikriisin aikana. EU:ssa on herätty laajasti siihen, että unionin talouden ohella on kehitettävä myös sosiaalista ulottuvuutta.  Silloin myös kansalaiset näkisivät EU-tason toimien tulokset ja hyödyn paremmin. Tämä merkitsee panostuksia eurooppalaisten koulutukseen, sosiaaliturvaan ja työelämään, sekä tarvetta kehittää yhteistä vähimmäislainsäädäntöä työelämän ja sosiaalisten asioiden osalta.

Ilmastonmuutoksen ja digitalisaation yhtäaikaiset vaikutukset työelämään vauhdittavat työelämän muutosta entisestään. Siksi Suomen ja palkansaajien on oltava aktiivisesti mukana vaikuttamassa sekä Suomen EU-linjaan että yhdessä Euroopan ammattiyhdistysliikkeen kanssa EU-tason päätöksentekoon. Tässä työssä Suomen palkansaajaliikkeellä on Brysselissä tukena yhteinen edustusto FinUnions sekä aktiivinen yhteistyö pohjoisimaisten ja eurooppalaisten palkansaajajärjestöjen kanssa.

Keskeistä suomalaisten palkansaajien kannalta on, että muutosten haittoja hallitaan ja siirtymä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään yhteiskuntaan on mahdollisimman oikeudenmukainen. Näin turvaamme myös suomalaisten yritysten toimintaa ja työllisyyttä parhaalla mahdollisella tavalla panostamalla esimerkiksi koulutukseen elinkeinorakenteiden muutoksissa.

On tärkeä tiedostaa, että monet kansainväliset muutokset ja päätökset, jotka vaikuttavat myös suomalaisten työelämään ja suomalaisen palkansaajan asemaan eivät tapahdu itsestään. Niihin voi ja pitää vaikuttaa ja päätöksiä ohjata politiikalla. Tässäkin tarvitsemme hyvää kansainvälistä yhteistyötä.

SUOMELLA ON OSAVASTUU GLOBAALISTA OIKEUDENMUKAISUUDESTA

STTK:n jäsenille ratkaisevaa on esimerkiksi se, miten saamme kehitettyä työelämää koko EU:n tasolla. Kuinka unionin talous ja verotus kehittyvät ja onnistummeko luomaan oikeudenmukaisia pelisääntöjä unionin sisämarkkinoille ja globaaleille markkinoille. Nämä ratkaisut vaikuttavat suoraan suomalaisyritysten toimintaan, suomalaisen työelämän pelisääntöihin ja palkansaajan talouteen. Kansainvälistä työelämäsäätelyä on kehitettävä vastaamaan muutosten luomiin haasteisiin.

Tavoitteidemme saavuttamiseksi yhteistyön muotoja ja kumppanuuksia on jatkuvasti kehitettävä. Usein tärkeimmät yhteistyökumppanimme löytyvät muista pohjoismaista ja muualta Euroopasta. Koska EU ei kuitenkaan yksin määrää maailman kehitystä, toimimme myös maailmanlaajuisten yhteistyökumppanien ja -järjestöjen kautta. Globaalissa yhteistyössä keskeistä on yhteistyö maailman ammattijärjestön ITUC:n ja kolmikantaisesti kansainvälisen työjärjestö ILO:n kanssa.

Suomen ja koko kansainvälisen yhteisön tavoite on vakaa yhteiskunta, jossa kansalaiset voivat hyvin. Yhteiskunnan sosiaalisten rakenteiden vahvistaminen tukee talouden kehitystä ja ekologista kestävyyttä. Osana globaalia yhteisöä suomalaisilla palkansaajilla on osavastuu kokonaisuuden kehittämisestä ja muutoksen oikeudenmukaisuudesta. Pienenä toimijana emme voi yksin muuttaa maailmaa, mutta voimme edistää kehitystä tukemalla kehittyvien maiden ammatillista järjestäytymistä ja puolustamalla näin työelämän perusoikeuksien toteutumista. Tämä on suomalaisen palkansaajan etu, sillä näin varmistetaan, että kansainväliset yritykset eivät saa epäreilua kilpailuetua ihmisoikeuksia loukkaamalla.

Tekemällä yhteistyötä muiden maiden ja niiden ammattijärjestöjen kanssa olemme luomassa kansainvälisiä pelisääntöjä, joilla maailman muutosta ja työelämän murrosta hallitaan. Ratkaisujen löytyminen rajat ylittäviin suuriin haasteisiin on ainut tapa mahdollistaa ja varmistaa hyvä elämä ja työ myös tulevaisuuden Suomessa.

Palkansaajan turvaaminen

Siirtymän taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään yhteiskuntaan on oltava mahdollisimman oikeudenmukainen.

Kansainvälistä työelämäsäätelyä on kehitettävä vastaamaan muutosten luomiin haasteisiin Euroopan ja globaalilla tasolla.

Elinkeinorakenteiden murroksessa tarvitaan työntekijöiden koulutusta ja ammattitaidon tukemista.

Yhteistyön muotoja ja kumppanuuksia on koko ajan kehitettävä.

Kehittyvien maiden ammatillista järjestäytymistä on tuettava, jotta työelämän perusoikeudet voivat toteutua eikä ihmisoikeuksia loukkaamalla vääristetä kilpailua.

Maria Häggman, kansainvälisten asioiden päällikkö, STTK

Ajankohtaista

28.1.2022

SuPerin Paavola Lähihoitajapäivänä 27.1.: Lähihoitajakoulutus täyttää 30 vuotta – osaamista voidaan hyödyntää monipuolisesti

Lue
27.1.2022

STTK: Osaaminen on tulevan talouskasvun välttämätön kriittinen tekijä

Lue
26.1.2022

Alueet tarvitsevat toimivaa osaamisyhteistyötä

Lue
25.1.2022

Ammattiliitto Pro ja Toimihenkilöliitto ERTO: työnseisaus taloushallintoalalle

Lue
25.1.2022

Hiilineutraali tulevaisuus kuuluu myös työntekijöille

Lue
24.1.2022

RIA: Rakennusinsinöörien ja -arkkitehtien asiantuntemukselle kysyntää tulevaisuudessa

Lue
24.1.2022

Onko mitään, mitä muuttotappiokunta voi tehdä?

Lue
24.1.2022

Ammattiliitto Pro asettaa ylityökiellon UPM:n paperiteollisuuden toimihenkilöille

Lue