Työelämän murros muuttaa kaikkien työikäisten osaamistarpeita. Pandemia toi lyhyessä ajassa esiin työikäisten osaamisen jakolinjat esimerkiksi etätyön ja työn tekemisen digitaalisten vaatimusten kautta. Ilmastonmuutoksen torjunta kiihdyttää osaamisen muutostarpeita. Jatkuva oppiminen on päivän sana, mutta vähemmän keskustellaan siitä, mitä se lopulta tarkoittaa ja mitä vaihtoehtoja on.
– Heikko osaaminen ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen nakertavat ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, osallisuuden kokemusta ja elämänlaatua. Pahimmillaan osaamisen puute syrjäyttää työmarkkinoilta kokonaan, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
Palola puhui tänään STTK:n perinteisessä talousseminaarissa, jossa teemana oli heikon osaamisen vaikutus syrjäytymiseen ja sen hintalappu yksilölle ja yhteiskunnalle. Sitra on laskenut, että työn ja osaamisen ulkopuolelle jäämisen kokonaiskustannukset julkiselle taloudelle olivat vuonna 2019 yli 18 miljardia euroa.
– Inhimilliselle murheelle ei hintalappua ole, mutta yhteiskunnalle olisi taloudellisesti kannattavaa investoida julkista ja yksityistä rahaa osaamisen kehittämiseen nykyistä enemmän. Osaaminen kerryttää työnantajalle ja yhteiskunnalle tuottoja ja kilpailukykyä korkeamman tuottavuuden kautta. Osaaminen on tulevan talouskasvun välttämätön kriittinen tekijä.
Osaamistaso ei Suomessa enää nouse ja 1970-luvulla syntyneet ovat jääneet koulutetuimmaksi ikäluokaksi. Haasteita tuovat myös ikääntyvä väestö, sen myötä nopeasti heikentyvä huoltosuhde ja työvoimapula.
– Meillä ei ole varaa syrjäyttää työmarkkinoilta ketään. Osaavan työvoiman saatavuus on merkittävimpiä työnantajien rekrytointiongelmien taustalla olevia syitä, Palola painottaa.
STTK odottaa kehysriihestä osaamisinvestointeja
Työelämän osaamistarpeisiin on kuluvalla hallituskaudella etsitty ratkaisuja oppivelvollisuuden pidentämisellä ja jatkuvan oppimisen uudistuksella.
– STTK on pitänyt uudistuksia tarpeellisina ja kannattanut päätöksiä. Seuraava etappi jatkuvan koulutuksen tiellä tulisi olla STTK:n jo aikaisemmin esittämä osaamiskartoitusten tekeminen kaikille työikäisille. Siinä arvioitaisiin työntekijöiden osaamistarpeet työpaikkojen näkökulmasta ja vastattaisiin niihin kohdennetulla koulutuksella. Näin vauhdittaisimme myös yritysten uudistumista ja sen myötä syntyisi uusia, ilmastonmuutoksen torjuntaa vauhdittavia innovaatioita, Palola esittää.
OECD-vertailussa koulutuksen osuus julkisista menoista on Suomessa pohjoismaista pienin.
Suomen tavoite on, että kaikki peruskoulun päättävät suorittaisivat vähintään toisen asteen tutkinnon ja että vähintään puolet ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon. Suomi on myös sitoutunut EU-tavoitteeseen nostaa työikäisten koulutukseen osallistuminen 60 prosenttiin.
– Tavoitteet kaipaavat tuekseen vakiintunutta ja riittävää rahoitusta. Siksi on vahvistettava toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen sekä erityisesti tutkintokoulutusta täydentävän aikuiskoulutuksen rahoitusta.
Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.
Riina Nousiainen | 9.12.2021